Kuningasten kuningas

Tämä tarina ei kerro siitä kuninkaasta, joka loi taivaan ja maan. Tämä on tarina suurimmasta kuninkaasta, joka koskaan hallitsee maanpiiriä.

Kuningas on nimeltään Phenomental I Suuri. Hänen sotajoukkonsa ovat kaikkein suurimmat ja kaikkein parhaimpien sotapäälliköiden komennossa. Hänen alaisuudessaan toimivat kaikki muut kuninkaat, presidentit, pääministerit, hallitukset, parlamentit, teollisuudenhaarat ja liikeyritykset maassa, merellä ja ilmassa. Hänen omaisuuttaan ovat kaikki maapallon luonnonvarat ja rikkaudet. Sen vuoksi tämän kuningasten kuninkaan erityisessä suojeluksessa ovat kaikki työläiset, toimihenkilöt ja virkamiehet tehtäviensä laadusta riippumatta. Ilman heidän työpanostaan kuningas joutuisi  viettämään erakon elämää kaikkien rikkauksien keskellä aivan kuin Robinson Crusoe yksinäisellä saarella.

Kuningas Phenomental I Suuri hallitsee maan piiriä kovalla kädellä. Se on välttämätöntä, sillä kurin ja järjestyksen vaihtoehto on sekasorto ja kaaos. Ylimpänä käskijänä tarvitsee vain kohottaa kätensä ja näyttää sormellaan, mitä haluaa. Ongelmaksi muodostuu, että kun on moneen kertaan saanut sen, mitä haluaa, ei voi enää keksiä mitään uutta haluttavaa.

Kuninkaalla on aluksi vain yksi painajainen, joka kiusaa häntä päivin ja öin. Hän pelkää salaliittoa, joka pyrkii syrjäyttämään hänet valtaistuimelta ja riistämään häneltä hänen kaikkivoipaisen valtansa ja oikeutensa maapallon luonnonvaroihin.

Kuninkaan painajainen alkaa vähitellen saada seurakseen toisen riivajaisen. Öisin hänen päässään pyörivät kaikki mielihalut, jotka ovat tulleet tyydytetyiksi. Sen lisäksi hän alkaa kiivaasti miettiä, löytyisikö mitään uutta haluttavaa. Niinpä hän toteuttaa yhä uudestaan vanhoja mielihalujaan, kunnes kyllästyy lopullisesti loputtomaan toistamisen toistamiseen.

Sitten koittaa päivä, jolloin viekkaat salaliittolaiset, joista todellakaan ei ole puutetta, kaupittelevat kuninkaalle ajatuksen, joka ei ole itsestään pälkähtänyt kuninkaan päähän. He esittelevät kuninkaalle hyvin tai oikeastaan erittäin hyvin varustellun avaruusaluksen, josta ei loistokkuutta puuttu. Aluksen matkustajiksi voidaan kelpuuttaa kuninkaan itsensä lisäkäksi vain ja ainoastaan hänen luotettavimmat sukulaisensa, parhaat suosikkinsa ja vaikutusvaltaisimmat hengenheimolaisensa. Kuningas on suunnattoman ilahtunut mahdollisuudesta aivan uudenlaiseen kokemukseen.

Kuningas ystävineen astuu alukseen. Suuren ilotulituksen räiskähdellessä jättimäinen kantoraketti nostaa jättimäisen avaruusaluksen öiselle taivaalle eikä siitä sen jälkeen koskaan kuulla mitään. Kuningasten kuninkaan lähdettyä maanpiiri joutuu sekasortoiseen tilaan ja sellaisena se pysyy aina hamaan tulevaisuuteen asti.

Pohjoinen demokratia on rautaa

Ruotsin kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jossa kuninkaalla ei ole toimeenpanovaltaa. Hallitusmuodon mukaan toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella, joka saa valtuuksensa lainsäädäntövaltaa käyttävältä parlamentilta.

Viimeisimmissä vaaleissa poliittisten puolueiden voimasuhteet parlamentissa muuttuivat niin paljon, että  puolueiden on ollut vaikea päästä sopuun hallituksen muodostajasta eli pääministeristä. Mutta eipä hätää, kun kuningas on kuitenkin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Oman arvovaltansa lisäksi hänellä on kuin onkin myös poliittista vastuuta tilanteessa, jossa varsinaisen toimeenpanovallan valtias on vasta valinkauhassa.

Suomen parlamentaarisessa tasavallassa ei ole pelkoa toimeenpanovallan tyhjiöstä, sillä presidentille on jätetty jonkin verran sekä lainsäädännöllistä että poliittista valtaa. Jos sopua ei synny riittävän nopeasti vaalituloksen ja hallitusohjelman perusteella, niin presidentti voi viime kädessä nimittää toimitusministeriön, kunnes eduskunnassa saadaan tolkullista sopua aikaan. Presidentti voi myös ainakin teoriassa johtaa ulkopolitiikkaa yksinkin kunnes saa tuekseen eduskunnan luottamusta nauttivan ministeristön.

Seuraavat valtiolliset vaalit saattavat Suomessakin aiheuttaa yllättävän tilanteen, vaikka puolueiden kannatuskyselyjen perusteella hallitusvaihtoehdot näyttävät etukäteen selviltä.

Suomessa on kolme suurta ja viisi pienempää puoluetta sekä muutamia aivan pieniä. Vaalien jälkeen uusi hallitus on yleensä syntynyt siten, että kaksi suurta on päässyt sopuun ministerisalkuista kahden tai korkeintaan kolmen muun puolueen kanssa siten, että eduskuntaan on saatu muutaman edustajan enemmistö. Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti, joten yhden suurista puolueista on aina vuorollaan jäätävä johtamaan oppositiota eduskunnasta käsin.

Viime vaalien jälkeen koettiin myös Suomessa uudenlainen poliittinen tilanne. Pitkään oppositiossa ollut puolue pääsi hallitusvastuuseen. Se ei kuitenkaan kestänyt paineita ja hajosi. Vain puolueesta erotetut ministerit jäivät hallitukseen. Hallituksen luottamus sentään säilyi, kun sille jäi niukka enemmistö eduskuntaan.

Seuraavien vaalien kampanjointi on jo alkanut. Kolme suurinta jatkaa suurina ja niiden keskinäinen vaalimenestys ratkaisee, kenen on jäätävä oppositioon. Seuraavaksi suurimmat puolueet pääsevät joko pitämään kiinni periaatteistaan tai joutuvat taipumaan hallitusohjelmaan vakuuttelemalla, että valtakunnan asioihin voidaan vaikuttaa ainoastaan hallituksesta käsin.

Ruotsissa äänestäjät pääsivät yllättämään poliitikot. Suomi on monissa asioissa seurannut vanhan isäntämaan jalanjäljissä. Pohjoismaiden parlamentarismissa on rautaista se, että kun äänestäjien sietokyky ylittyy, niin leipiintynyttä politikointia on mahdollista kouhia. Joka tapauksessa oikeistolaista ajattelua löytyy läpi puoluekentän siinä määrin, etteivät suuretkaan heilahtelut mielipidemittauksissa kansalaisten arkeen asti pääse vaikuttamaan.

Iltamäenlasku

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua, kun Mahtivuoren suurmäessä on vuorossa iltamäenlasku. Mäenlaskua varten suurmäen alastulorinne on juhlavalaistu sateenkaaren väreillä siten, että poikittaiset väriraidat kattavat 5 metrin levyisinä kaistoina koko rinteen.

Naiskilpailijat ovat sonnustautuneet pitkiin, hopeanhohtoisiin iltapukuihin ja minkkiturkkeihin. Mieskilpailijoiden mustat frakit pilkottavat muhevien peurannahkaturkkien alta. He seisovat rivissä yksin ja pareittain punaisella matolla rinteen juurella. Juhla-asuiselle yleisölle on varattu terästettyjä glögejä 500 metriä pitkien pöytärivien mitalla. Kuulutusten välillä kovaäänisistä raikuu vuoroin hip-hop-räppiä ja round-the-clock-rokkia.

Hyppytornissa odottavat vuoroaan tuhannet ilotulitusraketit, jotka lauotaan taivaille sarjatulena, kun kilpailijoita haastatellaan. Koko tapahtuma kuvataan ja videoidaan. Kilpailijat sädehtivät kilpaa haastattelijoiden ja kuvaajien loisteessa. Juhlakisan avaa joku Kansainvälisten Mediakonsortioiden presidenteistä kuten Carlos Jesus Constructus tai sijaisensa.

 
Juhlakisan tekee poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi se, että kilpailussa on vain yksi eli yleinen ja yhtäläinen kilpasarja miehille ja naisille.

Kisan idea: Kilpailijoiden tehtävänä on laskea, montako värikaistaa rinteessä on. Kilpavarustukseen kuuluu kynä ja omalla nimellä varustettu paperilappunen, johon kilpailijan tulee merkitä oma arvionsa. Oikein tai lähinnä oikein veikanneelle on luvassa palkintona 9 miljoonaa euroa, toiseksi parhaalle 5 miljoonaa euroa ja kolmanneksi parhaalle 2 miljoonaa euroa. Mikäli oikeita vastauksia jonkin voittoryhmän kohdalle osuu useita, niin palkinnonsaajan ratkaisee arpa, sillä palkintosummat ovat jakamattomat.

OBS! Laskutapa on vapaa, aikaa käytettävissä yksi tunti.

Voittajien nimiä ei heidän oman turvallisuutensa vuoksi julkaista. Voittajia ovat joka tapauksessa kaikki ne, jotka ovat tulleet kutsutuiksi ja päässeet saapumaan punaiselle matolle.

Tämä viihdekonsepti on vapaasti käytettävissä. Idean kehittely ja rahastus jätetään toteuttajan haaveeksi.

Oona Liisa

Pariisin Louvressa kuusi miljoonaa ihmistä käy vuosittain ihailemassa Leonardo da Vincin 1500-luvulla maalaamaa öljyvärimaalausta Mona Lisa. Monet ovat vuosisatojen kuluessa yrittäneet arvailla, mitä salaperäisesti hymyilevä Mona Lisa ajattelee. Mikä on hänen hymynsä kohde? Onko Mona Lisa kaunis mies? Mona Lisan hymyn salaisuus saattaa kuitenkin jäädä vaille lopullista vastausta.

                                                                
                                                                OONA LIISA

Tämän Oona Liisan piirtäjä vakuuttaa, että hänen piirroksensa esittää naista, joka hymyilee miehelle, johon hän on rakastumassa ensi silmäyksellä. Piirtäjä ei halua jättää mitään arvailujen varaan, vaan haluaa säästää katsojat vuosisatoja kestävältä piinalta. Nyt kenenkään ei tarvitse arvailla, mikä on tämän Oona Liisan sukupuoli ja mikä hänen hymynsä salaisuus.


Piirtäjä ei lähde arvailemaan Leonardo da Vincin Mona Lisan sukupuolta, mutta katseesta ja hymystä hän päättelee, että Mona Lisa katsoo miestä, jonka hän on jo kietonut pikkusormensa ympärille.
                            

Mies vai nainen, siinäpä kysymys!

Ovatko ihmiset vain miehiä ja naisia? Eipä tietenkään! Miehiä on monenlaisia: On tosi miehiä eli miesmiehiä, keskivertomiehiä eli miehiä ja vähän naisellisia miehiä eli naismiehiä. Samoin on monenlaisia naisia: On todella naisellisia naisia eli naisnaisia, keskivertonaisia eli naisia ja vähän miesmäisiä naisia eli miesnaisia. Näiden perusmallien välissä on vielä n-kappaletta erilaisia yhdistelmiä.

Ajan henki on, että jakoa sukupuolen perusteella halutaan korostaa erilaisilla merkinnöillä henkilötunnuksiin. Henkilötunnuksia pitää lopulta keksiä n-kappaletta! Kirurgian kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi sukupuolen vaihtamisen ulkoisia sukuelimiä muokkaamalla. Siitä seuraa, että henkilötunnuksia pitää keksiä 2 x n-kappaletta. Lopulta joudutaan tilanteeseen, jossa henkilötunnusta voidaan vaihtaa kuin pankkikorttin tunnuslukua.

Uskonnolliset ryhmittymät piehtaroivat selibaateissa ja riitelevät vihkimisoikeuksista. Se on hämmästyttävää, kun kaikki olemme Luojan luotuja ja anteeksiantamuksen piiriin tuotuja! Eikö vähempi kohkaaminen riittäisi? Fiksujen ihmisten tulisi kohdistaa energiansa paljon tärkeämpiin asioihin!

O tempora, o mores!

Pari tuhatta vuotta sitten kaksi kolmasosaa Rooman kaupungista paloi. Puutalot paloivat maan tasalle. Kivitalojen puiset osat ja sisustukset tuhoutuivat. Palo todettiin heti tahallaan sytytetyksi. Valtiovalta kohdisti syytökset kristinuskoa tunnustaviin, taikauskoa harjoittaviin juutalaisiin lahkoihin, joita se piti roomalaisen yhteiskunnan vihollisina. Julkisesti kristinuskoa tunnustavia ja kristityiksi ilmiannettuja poltettiin soihtuina ja heitettiin eläinten raadeltaviksi. Valtiovallan ylintä porrasta edusti keisari Nero. Aikailematta hän pakkolunasti poltetusta keskustasta laajan alueen uutta palatsiaan varten. Jälleenrakentaminen alkoi. Kristinuskon leviäminen laantui hetkeksi. Samalla laantui hetkeksi myös rottien, syöpäläisten, kulkutautien ja jätevuorten ylivalta.

Kahdessatuhannessa vuodessa mikään ei ole muuttunut. Supervallat ja suurkaupungit kamppailevat yhä samojen ongelmien kanssa. Niiden taloudellisten toimien perusteeksi ja sotilaallisten toimien kohteeksi kelpaa mikä hyvänsä, minkä pelätään horjuttavan saavutettua valta-asemaa ja saavutettuja etuja. Myöskään kristinusko ei ole menettänyt voimaansa, vaan jatkaa etenemistään moniin kirkkokuntiin ja mitä kummallisimpiin lahkoihin jakautuneena.

Pakostakin tulee mieleen vanha venäläinen sananparsi: Rahalla saa vaikka kirkossa tapella!

Ihmeellinen maailma

Mökki kiertää aurinkoa
ja kuu kiertää mökkiä
planeettojen ja meteorien seassa
miljardien tähtien meressä
Mökin asukkaat pölyhiukkasina
samassa äärettömässä tilassa
sadat sukupolvet sekaisin
atomeina toistensa lomassa
hajallaan kuin tuulen viemä savu

 A wonderful world

The cottage turns around the sun
and the moon turns around the cottage
among planets and meteors
among billions of stars
 Residents of the cottage as dust particles
in the same infinite space
hundreds of generations messed around
as atoms in each other's way
scattered like smoke in the wind


En underfull värld

Stugan går runt solen
och månen går runt stugan
tillsammans med planeter och meteorer
tillsammans med miljarder stjärnor
och stugans boende för länge sen
som dammpartiklar
 i samma oändliga utrymme
i en enda röra av hundratals generationer
atomer i varandras sätt
utspridda som rök i vinden


Antti Kautto 2018

Lovers´ Convertible

‎Automobilin huikean kehityskaaren päässä siintää ajopeli, jonka käyttövoima ei ole bensiini tai dieselöljy, häkä- tai biokaasu, sähkö tai yhtään mikään. Tulevaisuuden auto kulkee pelkän rakkauden käsittämättömällä voimalla. Auto kiidättää kulkijoita tarvittaessa jopa valon nopeudella ja turvallisesti kaikkiin tarvittaviin kohteisiin.

Mikä sitten kummallista, että kenen hyvänsä on mahdollista hankkia tuo huikea ajopeli, vaikka sitä ei tule koskaan myyntiin. Sen saa kuka hyvänsä vastikkeettomana lahjana niin kauan kuin tavaraa riittää.

Ymmärrykseni mukaan vertaansa vailla olevan ajopelin prototyyppi on ollut  valmiina jo aikoja sitten ja se tuotantokin on täydessä vauhdissa. Näyttää kuitenkin siltä, että vanhakantaiset autot kiinnostavat asiakkaita edelleen siinä määrin, ettei kysyntää ilmene. 

Vauraus yksillä - onni kaikilla

Tänään en kerro, mitä kaikkea rikkaus voi tarjota elämän mausteeksi. Sen sijaan muistuttelen siitä, miten köyhyydessä voi elää hyvää elämää. Tiedämme, että vaikka kaikki maailman rikkaudet jaettaisiin tasapuolisesti kaikkien ihmisten kesken, niin ei se riittäisi nostamaan kaikkia ihmisiä köyhyysrajan yläpuolelle, vaan juurikin päinvastoin eli kaikki jäisivät köyhyysrajan alapuolelle.

Tähän kurjaan tilanteeseen on vain yksi ratkaisu. Se on ikivanha pelastuksen sanoma, joka ohjaa ihmisiä uskoon, toivoon ja rakkauteen. On hyvä pitää mielessä, että vaikka maalliset rikkaudet jakautuvat epätasaisesti, niin onnellinen elämä on jokaisen ulottuvilla. Epäusko, epätoivo ja pelko ovat sentään tarjolla yhtä lailla niin rikkaille kuin köyhillekin.

Usko omaan ja muiden ihmisten hyvyyteen kantaa jo pitkälle. Toivo ihmisten luottamuksen voittamisesta ohjaa samaan suuntaan. Pelon voittaminen rakkauden voimalla on suurinta, mitä ihminen voi saavuttaa.

Ihminen on luonnonlapsi. Metsät, järvet, joet, meret ja vuoret ovat antaneet voimia lukemattomille sukupolville. Taikauskosta ei ole kyse, kun ihminen halaa puuta. Puu lohduttaa ihmistä, sillä puu tuntee ihmisen hyvät ja huonot aikeet. Se tuntee ihmisen huolet ja murheet. Vielä hirsitalon seinähirtenäkin satoja vuosia vanha honka vuodattaa pihkaisia kyyneleitä. Toivo auttaa riemuitsemaan yhtä lailla pienistä kuin suurista asioista.Tärkeitä asioita ovat juomavesi, hedelmät ja vihannekset, liikkuminen ja lepo. Hyvänä apuna on rakkaus, joka karkottaa pelon.

Kehityksen kärkeä ohjaavat kuitenkin turhat tarpeet. Sen vuoksi elämästä, elämän tarpeista ja elämän tarkoituksesta on muodostunut mielikuva, joka ei vastaa todellisia tarpeita. Ei uskota veljeyden voimaan, ei edes toivota tasa-arvoisuutta eikä rakasteta lähimmäistä. Turhien tarpeiden täyttämästä vapaudesta voi nauttia vain vähemmistö. Monin verroin suuremman enemmistön on tingittävä päivittäisistä tarpeistaan.

Harhakuva yleisen ja yhtäläisen vapauden mahdollisuudesta saa ajan myötä liikkeelle hyökyaallon, joka vie mennessään kaiken hyvän. Tähän asti koetut kansainvaellukset, löytöretket ja siirtolaisuus ovat olleet vain pieniä puroja kehityksen valtavirrassa. Olisi jaksettava elää ihmisiksi, istuttaa puu, kastella kukkia ja pitää seuraa lähimmäisilleen. Enempää ei ole tarjolla. Siinä kaikki.

Huh hellettä!

Kesä on ollut kuuma. Hyönteiset ovat kadonneet ja sen myötä myös linnut, paitsi varikset ja naakat. Metsäpalot ovat polttaneet tuhkaksi suuria alueita. Sen myötä kuloalueiden pieneliöt ovat kuolleet. Luonnon kiertokulkuun on tullut mustia aukkoja. Puhtaan tuhkan rikastamasta maasta kasvaa kuitenkin uusi elämä, joka on entistä ehompi. Sen tiesivät jo esi-isämme kulottaessaan metsiä viljelysmaiksi paljain käsin.

Nykyisin käytetään raakaa konevoimaa. Metsiä, maapohjia ja vesistöjä sotketaan uusilla menetelmillä. Paluuta entiseen ei ole eikä tulevan elämän suuntaa pystytä ennustamaan. Metsät parturoidaan, suot kuivataan, harjut kauhotaan betonimyllyihin ja kalliot murennetaan selpeliksi. Kallioperään louhituille ydinjätevarastoille on tarjolla vain huono ennuste ja maan pinnalla oleville vielä monta kertaa huonompi. Joet ja järvet rehevöitetään ja jopa valtamerten monimuotoinen elämä tuhotaan pelkillä jätteillä.

Ihminen pyrkii sulkemaan oman kehityskaarensa polun ja käymään iloisesti kauppaa hiilinieluilla ja päästömäärillä. Etsitään tilaa ulkoavaruudesta, kun lähiavaruus on täytetty maata kiertävällä rojulla.

Yksi asia on ja pysyy ennallaan: Jatkuvia sotia käydään innostuneella mielellä. Parasta tykin ruokaa ovat nuoret miehet. Jalkoihin tallautuvat naiset, lapset ja vanhukset. Viholliskohde - joko läheltä tai kaukaa - löytyy aina sen mukaan kuin mihin hyökkääjä uskoo resurssiensa riittävän. Sotimisen pitkässä historiassa resurssit ovat riittäneet vain pikavoittoihin, joten voitosta voittoon käy ihmiskunnan tie...
.

Kurkistus Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1901

Elettiin vuotta 1901 ja oltiin purkamassa Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyä, johon Suomen paviljongin olivat 27-vuotiaan Eliel Saarisen ohella suunnitelleet Armas Lindgren ja Herman Gesellius. Samaan aikaan kumppanukset rakentelivat Hvitträskin erämaa-ateljeeta.  Akseli Gallen-Kallela oli tuolloin 35-vuotias ja hänen työnsä olivat hyvin esillä ja palkittuina maailmannäyttelyssä. Jo 5 vuotta aikaisemmin oli valmistunut hänen Kalela-ateljeensa Ruoveden erämaahan. Gallen-Kallelan vuonna 1901 valmistuneista maalauksista tunnetuimpien joukkoon kuulunee "Kullervon sotaanlähtö".

 Vuonna 1901 boheemielämässä viihtynyt, tuleva kansallisrunoilija Eino Leino oli 23-vuotias ja taidemaalari Pekka Halonen 36-vuotias. Halosenniemen ateljee Tuusulanjärven rannalle oli valmistumassa ja Halosen 53-vuotias oppi-isä Paul Gauguin loi Tahitilla uutta maalaustyyliä. Halonen ja Leino olivat hyviä ystäviä Leinon kuolemaan asti.

Ensimmäisten suomeksi kirjoittaneiden kirjailijoiden joukossa oli 40-vuotias Juhani Aho. Romaanien lisäksi hän kirjoitteli lastuja, laati kansalaisadressin sekä julkaisi  teoksen Aatteiden mies eli piirteitä  appiukkonsa A. F. Soldanin elämästä. Aho oli ihmiskeskeinen henkilö, joka ehti kilpaillla Jean Sibeliuksen kanssa Aino Järnefeltin suosiosta, ystävystyä Minna Canthin kanssa ja naida lopulta Venny Soldanin seurustellen samaan aikaan Vennyn sisaren Tillyn kanssa. He tulivat perustaneeksi Järvenpään taiteilijayhteisön vuokratessaan Järvenpään kartanoon kuuluneen Vårbackan huvilan (1897), jota alettiin kutsua Aholaksi. Muita keskeisiä huviloita olivat m.m. Eero Järnefeltin Suviranta (1901), Pekka Halosen Halosenniemi (1902), J. H. Erkon Erkkola (1902) ja Jean Sibeliuksen Ainola (1904). Elettiin myös Aleksis Kivi-renesanssin aikaa, jolloin Aleksis Kivi "ohitti  kansalliskirjailijana J. L. Runebergin". Taiteilijayhteisön tantereilla on myös Aleksis Kiven (1834-1872) kuolinmökki, jonka hänen veljensä oli vuokrannut Krapin tilalta. Taiteilijayhteisö kasvoi nopeasti ja siellä vierailivat aikansa suurimmat kulttuurivaikuttajat.  Aino Järnefeltin sisaruksia olivat m.m. Armas, Arvid, Eero ja Kasper. Arvid Järnefelt oli Leo Tolstoin oppilaita ja Eero Järnefelt kuului Akseli Gallen-Kallelan ja Emil Wikströmin kanssa ruotsalaisen kreivi Louis Sparren tuttavapiiriin. Kreivi Sparre oli naimisissa C.G.E. Mannerheimin sisaren Evan kanssa. Vapaaherra Mannerheim oli 34-vuotiaana sotilasarvoltaan ratsumestari ja matkusteli Venäjän tsaarin hevosbisneksissä ympäri Euroooppaa.

Jean Sibelius, joka oli vuonna 1897 avioitunut Aino Järnefeltin kanssa, oleskeli vuoden 1901 helmi-toukokuussa perheineen Italiassa. Rapallon rantabulevardilla on sinivalkoinen rakennus, jonka seinään kiinnitetyssä marmorilaatassa - melko vapaasti käännettynä - lukee:
 -------------------
"Paeten pohjoisen hyistä hyhmää helmi- toukokuussa 1901 tänne, missä Tyrrhenian valo vapauttaa korkean mielikuvituksen JEAN SIBELIUS sävelsi 2. sinfoniansa opus 43. Tämä laatta on kiinnitetty pensionaatin seinään, kun säveltäjän syntymästä oli kulunut sata vuotta 1865 - 1965.
RAPALLOn kaupunki ja TIGULLIOn taiteellinen kulttuuripiiri"
-------------------                   
Venäläinen kulttuuri kypsytti ruotsalaisessa kulttuurissa varttuneelle älymystölle kansallisen itsetunnon, jonka suuret kulttuuripersoonallisuudet loihtivat kaikelle kansalle käsin kosketeltavaksi.

Kuka omistaa maapallon?

Aikoinaan dinosaurukset omistivat maapallon. Tosin omistaminen oli lähinnä omista reviireistä huolehtimista. Ihmiskunnan elinikään verrattuna dinosaurusten valtakausi kesti käsittämättömän pitkän ajan.

Dinosaurusten ja ihmisten kaikkien aikojen määrää ei inhimillisen tiedon avulla voida koskaan tarkasti laskea. Summittaisen arvion mukaan maapallolla ainakin tällä hetkellä elelee 7,6 miljardia ihmistä, josta Suomen väkiluku on 5,5 miljoonan paikkeilla.

Dinosauruksukset kuolivat kauan sitten, mutta ne jättivät ihmiskunnalle aivan valtavan perinnön; jäännöksistään muodostuneet öljylähteet. Perinnön hoitamisessa ihmiskunnalla on haastetta kerrakseen.

Joillakin kriteereillä mitattuna Suomi on peräti maailman onnellisimpien ihmisten valtio. Tästä voitaisiin johtaa arvio, jonka mukaan maapallon onnellisimpien ihmisten joukko käsittää jopa 7,5 miljoonaa ihmistä. Arvio on tietenkin väärä. Onnellisuudella kun ei ole mitään tekemistä varallisuuden kanssa eikä pieni, harvaan asuttu Suomi kuulu ökyrikkaiden maiden kaartiin.

Suomessa varakkain kymmenys kotitalouksista omistaa lähes puolet varallisuudesta. Sen sijaan puolet kotitalouksista omistaa vain 6 % samasta potista. Luvut ovat linjassa koko maapallon väestön varakkuuden kanssa, sillä koko maapallon rikkaimman neljänneksen hallussa on kolme neljäsosaa maapallon varallisuudesta ja köyhimmän neljänneksen hallussa 2 %. Ainakin miljardi ihmistä käyttää elämiseensä alle euron suuruisen kolikon päivässä.

Väestön hyvinvoinnissa on siis valtavia eroja kehittyneiden ja vähemmän kehittyneiden maiden välillä. Varakkaiden ja varattomien väestöryhmien erot myös kasvavat kaiken aikaa. Suunnanmuutoksen tarpeellisuudesta puhutaan samalla tavalla kuin ilmastonmuutoksen tarpeellisuudesta. Dinosaurukset olivat pelkillä pieruillaan saamassa aikaan kohtalokkaan ilmaston lämpenemisen. Meteori ehti kuitenkin edelle ja teki sen omalla tavallaan.

Dinosaurusten jäännösten laillisina omistajina miljardöörien ja oligarkkien reviireihin kuuluu huikea osuus maapallon kaikesta varallisuudesta. Yhtä huikea osuus kansakuntien kohtaloista on heidän käsissään. Ei liene väärin väittää, että päävastuu ihmiskunnan kelvollisesta tulevaisuudesta on sillä väestönosalla, joka maapallon pääosin omistaa. Omistajien vaihtuminen ei ratkaise mitään, sillä ihmiskunnan tulevaisuutta varjostavat ongelmat johtuvat inhimillisen toiminnan ja ymmärryksen rajallisuudesta.

Dinosaurusten jäännösten johdannaiset ovat liikkeellä ja karanneet tavoittamattomiin. 

These swimsuits will blow you

 These swimsuits do not cover anything. Hot summer. Beautiful views. Look around and enjoy!

Sota ja rauha

Rauhanpuolustaja on idealisti, jonka mielestä rauha on itseisarvo. Rauha on kuitenkin jotakin aivan muuta kuin itsenäinen olotila. Rauhaa pitää koko ajan rakentaa ja sitä pitää koko ajan puolustaa. Rauhanpuolustajan on tosiasiassa koko ajan käytävä puolustussotaa. Rauhanpuolustaja ei siis voi olla sodanvastustaja. Vanhan kokemuksen mukaan jopa hyökkäys on parasta puolustautumista.

Taloudelliset ja poliittiset ristiriitatilanteet on kautta aikain selvitetty sotimalla. Rauhaa ei saada aikaan eikä säilymään rakentamalla, vaan se saavutetaan sotimalla. Rauhan rakentaminen alkaa vasta, kun sotatoimet ovat päättyneet aselepoon tai rauhantekoon. Saavutetun rauhan puolesta alkaa uusi sotiminen ja päättyy uuteen rauhantekoon, jonka jälkeen rauhan puolustaminen alkaa sotimalla.

Sotien perimmäisiä syitä on monia: Suurten väestöryhmien ahdinko, hätä ja syrjäytyminen saavat ajoittain aikaan hallitsematonta väkivaltaa. Poliittista ja taloudellista ylivaltaa käyttävän eliitin ahneus ja pelkotilat pitävät yllä jatkuvaa sotimisen tarvetta. Sotia käydään taukoamatta ympäri maailmaa.

Ihminen on osa luontoa. Luonnossa käydään jatkuvaa kamppailua elintilasta. Siinä suhteessa ihmiskunta ei poikkea ainakaan edukseen kasvi- ja eläinkunnasta. Pikemminkin päinvastoin.

Sininen planeetta avaruuden meressä

Kotimme on kaunis sininen planeetta. Yli 2500 vuotta olemme osanneet kinastella siitä, minkä muotoinen planeettamme on. Kinastelu jatkuu yhä. Osa ihmisistä uskoo, että kotimme on litteä kuin pannukakku ja osa todistelee sen olevan pyöreä kuin jalkapallo.

Mitä mieltä tämän blogin kirjoittaja on asiasta?

Onko asuinsijamme rannattomassa meressä kelluva saareke, jonka ylle kaartuu taivaan kansi? Hmm, ajatus ei tunnu lainkaan hassummalta. Jos tämä vaikea pulma olisi ratkaistava jalkamiehenä eli pelkästään patikoimalla ja uimalla ympäriinsä, niin olisin kyllä pannukakun kannalla. Ja tosiaankin sillä tiedolla on tultu toimeen siitä asti kuin asiaa on osattu pohtia.

Koko ihmiskunnan elinkaari on vain häviävän pieni osa sinisellä planeetalla tapahtuvan elollisen olevaisuuden monimuotoisuuden kehityksestä. Sen vuoksi tiedolla siitä, onko planeetta pannukakku vai jalkapallo, on vain rajallista merkitystä.

Kehityksen tässä vaiheessa tieteet ja monet uskonnotkin ovat teknisten apuvälineiden tuottamien todisteiden pakottamina kallistuneet jalkapallon kannalle. Planeetta on kuin onkin pallon muotoinen saareke, joka kelluu rajattomassa avaruudessa. Siinä, missä pannukakkua ympäröivän meren pelättiin jossakin kohtaa päättyvän johonkin käsittämättömään putoukseen, niin äärettömän avaruuden rajoja ei pystytä kuvittelemaan senkään vertaa.

Ihminen olisi viisas, jos vain ja ainoastaan keskittäisi kaiken tarmonsa pikku saarekkeensa siistinä ja elinkelpoisena pitämiseen. 

Ikuinen rakkaus

RAKKAUS ON MYSTEERI

Maapallolla on aikojen kuluessa ollut aivan tajuton määrä rakastumisia. Kaiken sekamelskan keskellä rakkaus on yhä voimissaan. Mikään ei pysty rakkauden voimaa horjuttamaan. Rakkaus on elollisen olennon tunteiden ulkopuolinen voima. Rakkaus kestää, vaikka tunteet horjuvat. Rakkaus ei kuole, vaikka kaikki muu katoaa. Rakkaus seilaa elämän merta ilman vakinaista miehistöä. Onnellinen saa olla, ken hetken rakkautensa matkassa purjehtii.

Eläköön luonnon monimuotoisuus!

Harva ihminen pystyy paljain käsin sieppaamaan kärpäsen. Aivojen puutteesta huolimatta kärpänen on mestariluokan lentäjä. Sen sijaan lihansyöjäkasvi, jolla ei ole ajattelutoimintaa kärpäsenkään vertaa, pystyy nappaamaan kärpäsen.

Kasvikunnassa tapahtuvasta hedelmöittymisestä puuttuu seksi. Ihmisen fantasioita lähimpänä lienevät ne preerioiden kaktukset, jotka kukkivat kerran 10 vuodessa ja silloinkin yöaikaan. Seksielämä myllertää vain eläinkunnassa, jonka rituaaleja henkisen elämän ylimmälle asteelle noussut ihminen on kernaasti kopioinut ja edelleen kehitellyt.

Ihminen on oppinut kaloilta uimisen ja sukeltamisen, linnuilta laulamisen ja lentämisen, hyönteisiltä joukkovoiman merkityksen ja lapamadoilta pelkän olemisen sietämättömän keveyden. Luettelo on loputon, joten jääköön tähän.

Tai ehkä kannattaa lisätä listaan Australiasta tavattava uhanalainen kilpikonna, joka pystyy muiden peräpään taitojensa lisäksi hengittämään takapuolellaan. Olisihan se somaa, jos ihminenkin pystyisi matalassa vedessä ihastelemaan vedenalaista elämää ilman snorkkelia.

Ihminen ei kuitenkaan tyydy siihen, mitä voisi tehdä luonnostaan. Apuvälineiden kehittely on niin kattavaa, että ihmisen luonnollisen kehityksen kautta saadut avut surkastuvat.

Jopa luonnolliset voimisteluliikkeet halutaan korvata kuntosalien trendikkäillä venpaimilla: Esimerkiksi flamingoseisonta yhdellä jalalla ei kelpaa vatsalihasten eivätkä syväkyykyt selkälihasten kunnossa pitämiseen.

Lopputulema on sama kuin syvänmeren kummallisilla kaloilla, joiden pää on läpinäkyvää hyytelöä ja silmät voivat katsoa pään läpi ylöspäin. Eipä tarvitse asentoa muuttaa eikä päätä kääntää!

Kohtalon kello

Mies juoksi pakoon omaa kohtaloaan. Nipin napin hän välttikin kohtalonsa. Samalla hän kuitenkin juoksi suoraan päin toista kohtaloa. Selvittyään törmäyksestä hänestä tuntui, ettei tämä kohtalo olisi ollut juuri häntä varten. Niinpä hän nousi jaloilleen ja pakeni tätäkin kohtaloa. Mikä kohtalon onni! Tuo kohtalo olisi ollut niin hirveä, että hän kiitti johdatusta vältyttyään moiselta kohtalolta.

Oli aika hidastaa vauhtia. Niinpä hän jatkoi matkaansa kävellen kohti seuraavaa kohtaloa. Kohtalo odottelikin häntä jo seuraavan oven takana. Mutta mies oli viekas eikä avannut kohtalokasta ovea. Sen sijaan hän käänsi kulkunsa aivan päinvastaiseen suuntaan.

Kohtalo lähti kuitenkin seuraamaan miestä ja harkitsi  kaiken aikaa  sopivaa hetkeä, jolloin kohtalon kello voisi lyödä. Ja siinä se tuli! Mies joutui pysähtymään. Äkisti häntä ympäröi kolme erilaista kohtaloa. Mies yritti saada selville, minkälainen kohtalo juuri hänelle olisi  mieluisin. Siinä samassa kohtalon kello pääsi lyömään eikä miehen enää tarvinnut pohtia turhia asioita. Kaikki selvisi kerta heitolla eikä mitään jäänyt epäselväksi. Kohtalonsa kullakin.

Ihmiskunnan ja kasvikunnan ero

Ihmiset elävät lyhyellä aikajänteellä ja tuhoavat luontoa. Kasvit elävät pitkällä aikajänteellä, osana muuta luontoa ja yhteistyössä koko luomakunnan kanssa.

Varhaiset filosofit olivat sitä mieltä, että kasvit ovat luomakunnan alinta ja ihmiset ylintä kategoriaa. Eläimet sijoittuvat välimaastoon. Myös Raamatun mukaan eläin- ja kasvikunta ovat ihmistä varten luodut, ihmisen olemassaoloa ja hyvinvointia turvaamaan.

Ihminen on kuitenkin myös osa kokonaisuutta. Voidakseen jatkuvasti viljelllä,tarhata ja syödä kasveja ja eläimiä ihmisen tulee elää hyvässä sovussa ja yhteistyössä niiden kanssa. Ihmiskunta ei voi irtautua maallisesta kolmiyhteydestään.

Jos eläimet ja kasvit äkisti katoaisivat, ihmisen olisi pakko ryhtyä ihmissyöjäksi. Tosin ihmisen elämä maapallolla olisi tuossa tilanteessa monesta muustakin syystä käynyt mahdottomaksi.

Ihmiskunnan ja kasvikunnan ero on sama kuin ihmiskunnan ja koko muun luomakunnan ero: Ainoastaan ihmiskunnalta puuttuu kyky sopeutua kokonaisuuteen.

Pieni iloinen laulu

Kun herään kerran
huoneessa Herran
synnit jo anteeksi annettu on

Silloin mä lienen
lauluni pienen
taivahan holveissa kaikumaan saan

Ilo valtaa sydämeni
Luokseen johtanut on tieni
Tiedän ettei turha ollut vaellukseni

Kauas on jäävä
maallinen aika
Sellaista ei enää muistella voi

Ihmeellinen on
tähtien polku
tähdet kun sumuksi hajonneet on

Karttana vain tähtein valo
pieni ymmärryksen kajo
silmät aukeavat uuden valon maailmaan

Iloinen pieni
lauluni silloin
taivahan holveissa kaikua saa

Huoneet niin suuret
puhtaat ja kauniit
uudestisyntyneet näkevät vain

Olkoon sitten mies tai nainen
syntinen ja vajavainen
ainoastaan Herra takaa rauhan ikuisen

Olkoon sitten mies tai nainen
ihminen vain kuolevainen
suuren suunnitelman mukaan valoon kulku vie

Mielipidekyselyt ovat vallankäytön aatelia

Kansalaisten mielipiteitä urkitaan asiassa kuin asiassa. Taustalla näyttäisi olevan tarkoitus ohjailla yleistä mielipidettä ja käyttäytymistä. Liiketoiminnassa mainonnan tavoitteena on markkinoiden optimointi silmänkääntötempuilla. Politiikassa puolueet hyödyntävät kannatusmittausten tuloksia ohjelma-  ja vaaliteemakikkailussa. Pelinappuloiksi ja rakennuspalikoiksi kelpaavat pienetkin numeeriset muutokset tutkimustuloksissa.

Osallistuminen kulutuskyselyihin johtaa yhä uusiin lonkeroihin kulutustottumusten kartoituksessa. Jäljet johtavat lopulta suuriin kansainvälisiin toimijoihin, jotka syövät pienempiä toimijoita alalta kuin alalta. Niiden vaikutus työntyy kaiken inhimillisen toiminnan alueelle ja muovaa suurten ihmismassojen arvoja ja käsitystä todellisuudesta.
 
Esimerkiksi TV:ssä ja muussa mediassa mainoksilla tungetaan taukoamatta esille superhienoja tuotteita. Jopa WC:n puhdistus perinteisillä keinoilla esitellään ylivoimaiseksi tehtäväksi. Sen sijaan uudenaikaisella monitoimipelillä puhdistaminen käy vaivattomasi ja nopeasti. Kertomatta  jätetään, että monitoimipelin puhdistus, huolto  ja säilytys vaatii enemmän vaivaa ja saa aikaan suuremman ongelman kuin itse WC:n puhdistus.

Esimerkiksi Suomessa kannatusmittausten suurimman puolueen tittelistä kisaa kolme puoluetta, kaksi hallitus- ja yksi oppositiopuolue. Välillä toinen hallituspuolueista on pudonnut kärkikisasta ja oppositiossa oleva puolue kisaa kärkipaikasta toisen hallituspuolueen kanssa. Vuorottelua kärkisijasta käydään mielipidemittausten virhemargiaalin rajoissa. Välillä puolueiden välinen ero on virhemarginaalin ylärajoilla, välillä alarajoilla. Puolueiden häntäpäässä perää pitävät pienet ryhmittymät. Niiden yhteinen kannatus ylittää nipin napin mittausten virhemarginaalin. Näistä pienryhmistä suurin on kesken vaalikautta hajonneen hallituspuolueen vähemmistöön jäänyt väki, joka värikkäiden vaiheiden jälkeen perusti uuden puolueen, mukana mm. emäpuolueen edustajina hallitukseen nimitetyt viisi ministeriä. Seurauksena oli, että emäpuolue lakkasi olemasta hallituspuolue, mutta ministerit jatkoivat edelleen ministereinä, koska heidän mandaattinsa perustui vaaleissa saatuun tulokseen ja tilanteeseen. Vaalikauden aikana suoritetuille mielipidemittauksille poliitikot eivät anna tuon taivaallista painoarvoa.

Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että markkinatutkimuksilla ja mainoksilla ihmismassoja ohjastetaan pelkillä mielikuvilla ja olemattomilla arvoilla. Puolueiden kannatusmittauksilla äänestäjille uskotellaan, että puolueiden tekemisiin voitaisiin vaikuttaa myös vaalikauden aikana.

Ei haikua ilman tulta

Kulkijan turva  
tuntematon määränpää
loputon matka

Voimakas peto
hauki parrasvaloissa
kalatiskillä

Tasa-arvoisuus
leikkokukka maljassa
keväiset oraat

Suoraa asiaa
sade piiskaa ikkunaa
paukkuvat ovet

Maalaismaisema
viisi moottoripyörää
haavan havina

korvakuuloke
tekstiviestiyhteys
mukissa kahvi

Totuudellisuuden mystinen valhekuva

Me ihmiset osaamme epäillä pieniä valheita, mutta uskomme emävalheisiin, kunhan ne ovat niin suuria, ettemme pysty niitä ymmärtämään. Sen vuoksi suurille johtajille on ominaista voimakas tahto ja kyky nousta tosiasioiden yläpuolelle. Suuret johtajat pystyvät sävyttämään jopa totuudellisuutta ja todellisuutta omilla väreillään. Kun suuri johtaja joutuu valitsemaan valheisiin perustuvan tien, niin sen jälkeen jatkuva menestys edellyttää järjestelmällistä valehtelua. Suuret johtajat uskovat itsekin olevansa rehellisiä, kun he saarnaavat asioita, jotka ovat tavallaan totta tai joiden ainakin pitäisi olla totta. Kuulijat puolestaan uskovat, että puheista on totta toinen puoli. Kuulijat eivät voi mitenkään uskoa, että molemmat puolet ovat silkkaa valhetta.

Ihmisluonteelle valehteleminen on luontaista. Kaikki ihmiset ovat oikeastaan patologisia valehtelijoita siinä mielessä, että luomakunnasta ei löytyne muita valehteluun kykeneviä olentoja.

Valehtelun skaala on hyvin laaja. On hauskaa, harmitonta, valkoista, vahingoittavaa, vaarallista ja tuhoisaa valehtelua. Valehtelua tapahtuu itselle, lähimmäisille, viranomaisille, asiakkaille, yhteisöille ja kansakunnille. Ei ole olemassa kulttuuria, filosofiaa, uskontoa, politiikkaa, tutkimusta, markkinointia, kirjaa, elokuvaa tai muuta ympäristöä, joka olisi valheellisuudesta vapaa. Ihminen elää omien valheittensa vankina siinä valheitten verkostossa, minkä hänen aikalaisensa hänelle kulloinkin tarjoilevat ja minkä manalle menneet sukupolvet ovat omana elinaikanaan kehitelleet ja jälkeensä jättäneet.

Mistä totuudellisuus ja todellisuus sitten löytyvät? Ne löytyvät ilmastosta, maasta ja merestä. Ne löytyvät jäätiköiltä, tulivuorilta ja maanjäristyksistä. Niistä kertovat järvet ja joet, aavikot ja metsät. Viisaus asuu eläin- ja kasvikunnassa, tulevaisuus avaruudessa.

Totuudellisuus on osa todellisuutta. Ihmisen on pakko mukautua olemassa olevaan todellisuuteen. Todellisuutta ihminen ei kykene muuttamaan. Sen vuoksi ihminen on tarrautunut totuudellisuuden mystiseen valhekuvaan eli valheellisuuteen. Ihminen tunnustaa vain pienen murto-osan kaikesta valehtelustaan ja yrittää käydä kauppaa sisäisen varoitusäänen kanssa.

Huumeet ja viina ovat laillisen ja laittoman bisnekset menestystekijöitä

Maailmalla kannabiksen laillistamiseen liittyvät spekulaatiot ovat nostaneet monien lääkekannabisyhtiöiden osakekursseja jopa satoja prosentteja vuodessa. Lääkekannabiksen laillistaminen ei kuitenkaan tule vähentämään laitonta huumekauppaa. Laillinen huumekauppa tarjoaa pikemminkin lisää keinoja laittoman huumekaupan kehittelyyn.

Suomen valtion alkoholiyhtiö Altia listautuu Helsingin pörssiin. Valtion omistukseen jäänee vähintään kolmannes Altiasta. Valtio-omistaja toivoo yhtiölle nykyistä laajempaa omistajapohjaa ja liiketoiminnan parempaa läpinäkyvyyttä.

Yhtiön omistuspohjan laajentamisella ei tavoitella viinanjuonnin aiheuttamien yhteiskunnallisten haittojen ehkäisemistä. Suomalaisista 10 % juo 50 % kaikista Suomessa juoduista viinoista ja valtaosa viinan aiheuttamista terveyshaitoista kohdistuu juuri tähän vähemmistöön. Yhteiskunnalliset haittavaikutukset jäävät edelleen valtion huoleksi. Pörssiin meneminen ei voi tämän enempää läpinäkyväksi liiketoimintaa tehdä.

Varmemmaksi vakuudeksi ravintoloille annetaan mahdollisuus tarjoilla viinaa lähes kellon ympäri eli aamu yhdeksästä aamuneljään. Se on selvää, ettei ravintoloissa puolen yön jälkeen klo 00 - 04 enää syödä eivätkä keittiöt ole auki. Viinaahan siellä juodaan. Sen lisäksi on mahdollista ostaa viinapulloja ravintolasta evääksi kotimatkalle.

Onko tässä mitään järkeä? Tietenkin viinabisneksen toivotaan piristävän pörssiä, parantavan ravintoloiden kannattavuutta ja palvelualojen työllisyyttä. Mitä enemmän viinaa myydään, sitä paremmat voitot ohjautuvat niille, jotka käyttävät viinaa vähiten tai saavat viinansa ilmaiseksi tai halvemmalla kuin muut. Viinan suurkuluttajien kustannuksella vaurastuminen on liiketoiminnassa hyväksyttävää läpinäkyvyyttä siinäkin tapauksessa, että yhteiskunnalle aiheutuvat haittavaikutukset lisääntyvät.

Rehelliseksi jäänyt ihminen

On olemassa ihmistyyppi, josta voidaan hyvällä syyllä sanoa, että hänen rehellisyytensä on jäänyt loppusilausta vaille. Tyyppi on siis jäänyt rehellisen ihmisen tasolle. Rehelliseksi jämähtänyt ihminen koetaan hankalaksi, siis sellaiseksi ihmiseksi, joka on aina ja kaikissa asioissa rehellinen. Hän ei kehity käyttämään rehellisyyttä hyväkseen sen enempää suurissa kuin pienissä asioissa. Hän ei pysty valehtelemaan eikä kertomaan perättömiä juttuja. Hän ei pysty salaamaan mitään eikä tekemään lehmänkauppoja.

Poikkeuksena sääntöön tunnetaan Jeesus, maailman kuuluisin rehellinen henkilö. Hän tuli maailmaan ainoastaan suorittamaan tiettyä erityistehtävää. Tehtävä vaati niin täydellistä rehellisyyttä, että se ei sovi malliksi ihmisille, jotka joutuvat viettämään koko elämänsä maan piirissä. Jeesus ei perustanut perhettä, ei ryhtynyt yrittäjäksi, ei ottanut vastaan työtä tai virkaa muilta ihmisiltä eikä pyrkinyt välttämään väärin perustein langetettua kuolemantuomiota. Jos kaikki ihmiset olisivat ryhtyneet elämään hänen tavallaan, maapallolla ei olisi tänä päivänä ainoatakaan ihmistä. Juna olisi mennyt pari tuhatta vuotta sitten. Ei olisi pohdittavaa, kun ei olisi pohtijoitakaan.

Luojan tarkoituksena on kuitenkin  täyttää maa ihmisillä. Sen vuoksi on hyvä pohdiskella rehellisyyden olemusta. Siinä on oleellista, että ihmisten keskinäinen rehellisyys on sitä vaikeampaa, mitä enemmän maapallolla on väkeä. Sitä kummallisemmalta alkaa myös näyttää ihminen, jonka uskotaan jääneen rehellisen ihmisen asteelle. Sen enempää perustelematta voidaan todeta, että rehellisyys ei ole ominaisuus, joka pääsisi suorastaan rehottamaan minkäänlaisissa inhimillisissä yhteyksissä.

Sitten meillä on kuitenkin tuo rehellisyyden asteelle jäänyt ihminen, joka laukoo kovilla, ei pyri pelastamaan omaa nahkaansa, ei vetämään mattoa naapurin alta ja siinä mielessä lapsen asteelle jäänyt, että sanoo, mitä ajattelee. Kuitenkaan hän ei ole toisinajattelija eikä kapinallinen. Hän kulkee myötävirtaan senkin jälkeen, kun joku on tönäissyt hänet sivuraiteelle. Suosittu hän ei halua olla eikä hänestä sellaista voi koskaan tulla. Hänen tehtävänään on toimia aikalaistensa omanatuntona.

Yhteisillä arvoilla mennään

Koti, uskonto ja isänmaa edustavat koko ihmiskunnalle niitä arvoja, joihin vedotaan ja joiden puolesta taistellaan, kun on kysymys elämästä ja kuolemasta. Erilaisten kirkkokuntien pyhät kirjat ja uskonnolliset rituaalit kuitenkin eroavat toisistaan siitä huolimatta, että koko ihmiskunnalla on vain yksi ja yhteinen Jumala, jonka edessä kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia.

Miksi sitten puhutaan länsimaisista arvoista ikään kuin ne olisivat muita parempia? Se on siksi, että länsimaisilla arvoilla ohjataan muuta maailmaa. Länsimaisilla arvoilla suojataan länsimaista hegemoniaa ja ylläpidetään sen ylivaltaa. Taloudellinen ja sotilaallinen ylivalta tarvitsevat kilvekseen arvomaailman, jonka kautta valtapolitiikka saa muodollisen oikeutuksen. Ristiretkien ja löytöretkien  aikakausi ei ole päättynyt. Se on vain muuttanut muotoaan.

Ihmiskunnan arvopohja on myös yksi ja yhteinen, se vain näyttäytyy erilaisena sen mukaan, missä kehitysvaiheessa kukin ihmisryhmä, kansakunta tai koko maanosan väki on. Jatkuvaa kilpailua käydään omista elinehdoista niillä tiedoilla, taidoilla ja välineillä kuin käytettävissä on.

Mitä tapahtuisi, jos kaikki maapallon kansat sisäistäisivät länsimaisen arvomaailman? Todennäköisintä olisi, että mikään ei muuttuisi: Vahvat olisivat edelleen vahvoja ja heikot heikkoja. Vahva vähemmistö ohjastaisi heikkoa enemmistöä ja moninaiset kirkkokunnat kilpailisivat jäsenmääristään.