Ihme tai ihmeet syntyvät siten, että joku tai jotkut joutuvat sattumalta tilanteeseen, jossa tapahtuu jotakin. Kyseisiä tapahtumia sattuu itse asiassa koko ajan, mutta vain silloin, kun havainnoitsija on paikalla oikealla hetkellä, tapahtuma koetaan ihmeenä.
Oikeaoppinen ihme on esimerkiksi se, että joku voittaa lotossa miljoona euroa. Joka viikko joku voittaa ison summan rahaa. Se ei sinänsä ole ihme, mutta jos se voittaja satut olemaan sinä, olet kohdannut ihmeen. Omakohtaisia kokemuksia pienistä ihmeistä on jokaisella.
Katselin aikoinaan kirkossa saarnastuolin yläpuolella roikkuvaa hehkulamppua. Mielestäni se vaappui jotenkin merkillisesti. Kun pappi oli lopettanut saarnansa ja lähti laskeutumaan rappusia alas, lamppu yhtäkkiä putosi ja mojahti rikki saarnastuoliin. Se oli ihme. Miksi seurasin lamppua niin pitkään, että näin sen putoavan?
Kerran tuijotin kukkivaa ruusupuskaa. Erityisesti aloin tarkastella yhtä ruusunnuppua. Ja samassa se rävähti auki silmieni edessä! Mikä ihmeen voima katseessani oli?
Oli tammikuinen pakkaspäivä. Sähkötolppien väliselle langalle lennähti talitintti. Siinä se värjötti vähän aikaa höyhenet pörhössä. Sitten se vain kiepsahti langalla ylösalaisin ja putosi kuolleena maahan. Kuin ihmeen kaupalla näin vapaan linnun kuolinhetken.
Varsinaisen ihmeen olen kokenut junamatkalla. Katselin vaunun ikkunasta pimenevään iltaan katoavaa maisemaa. Ehkä olin nukahtamassa, kun havahduin tunteeseen, että aivoni käsittivät kaikki maailman asiat. Ymmärsin kaikki matemaattiset kaavat. Tunsin kaikki maailman paikkakunnat. Kaikki inhimillinen ymmärrys oli hallinnassani. Tunnetta kesti vain sekunnin verran. Palauduin siinä samassa hetkessä omaan rajalliseen tietämykseeni, rajalliseen ymmärrykseeni. Selvisin kohtauksesta hengissä. Kohtaus on kuitenkin pysynyt mielessäni ja olen vakuuttunut siitä, että ihmistä suurempi ymmärrys on olemassa. Aivoni vain sattuivat vastaanottamaan tiedon, joka ei ollut niille tarkoitettu: Anteeksi puhelu, väärä numero!
