Yhdysvaltain osuus maailman virallisesta asekaupasta on yli kaksi kolmannesta. Se on samaa luokkaa kuin Kiinan, Venäjän, Saudi-Arabian, Ranskan, Yhdistyneen Kuningaskunnan, Saksan, Japanin, Intian, Etelä-Korean ja Italian virallinen asekauppa yhteensä. Epävirallisen asekaupan lukuja tuskin kukaan pystyy tilastoimaan. Selvää kuitenkin on, että maailmanlaajuista talouspolitiikkaa hallitsevat asemarkkinat ja siinä ne ovat elämää suuremmassa roolissa.
Presidentti Donald Trumpin historiallinen 10 prosenttiyksikön korotus maan puolustusmäärärahoihin tarkoittaisi, että tämän yksittäisen valtion puolustusbudjetti tulisi olemaan samaa suuruusluokkaa kuin Venäjän, Kiinan, Saudi-Arabian, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Saksan, Japanin, Intian, Etelä-Korean ja Italian puolustusbudjetit yhteensä.
Jatkuva kasvu ja kestävä kehitys tarvitsevat kasvualustakseen enenevässä määrin hyvin vahvaa sotilaallista läsnäoloa. Valtiollisten puolustusvoimien tehtävänä on torjua valtioiden sisäisiä ja ulkoisia uhkia. Terrorismin myötä sisäiset ja ulkoiset uhat ovat kietoutuneet toisiinsa.
Sotia käydään ilman sodanjulistusta kaukana omien rajojen ulkopuolella. Sotien syistä ja seurauksista saatava informaatio on ristiriitaista. Näkökulmasta riippuen se on aina propagandan värittämää. Vahvojen valtioiden puuttuminen heikkojen valtioiden sisäisiin asioihin ei tapahdu laittoman ase- , huume- ja ihmiskaupan tai korruption kitkemiseksi. Taistelua käydään taloudellisista etuoikeuksista ja etupiireistä. Panoksena ovat luonnonrikkaudet, markkinaosuudet ja halpa työvoima.
Yhdysvaltain puolustusvoimien varustelutaso on maailman parasta kärkeä. Euroopan lisäksi Yhdysvalloilla on sotilastukikohtia ja vahvoja yhteistyökumppaneita maailman kaikilla muillakin mantereilla, paitsi etelämantereella. Voisi hyvällä syyllä ajatella, että maailma makaisi nyt historiallisen vakaalla pohjalla.
Historia kuitenkin osoittaa, ettei tarvitse olla profeetta, kun arvelee mitä tulossa on. Aleksanteri Suuri jätti jälkeensä kaaoksen, Rooman tuhatvuotinen maailmanvalta romahti ja syöksi Euroopan pimeään keskiaikaan, Napoleon ja Hitler johtivat kansankuntansa tuhon partaalle, myös Neuvostoliiton kyseenalainen kulta-aika söi itse itsensä 70 vuodessa. Poikkeuksena on vain Kiina, muulta maailmalta pitkään piilossa pysytellyt jättiläinen, joka kulkee omia teitään.
Kysymys kuuluu: Mikä on eurooppalaisten kohtalo sitten, kun koko maailma on hampaisiin asti aseistettu? Vastaus kuuluu: Eurooppa polkee yhtä jalkaa muun maailman kanssa. Sitten kun kaikki pääsevät käsiksi aseisiin, niin kaikki alkavat taistella kaikkia vastaan. Jos parempia aseita ei ole saatavissa, niin lähitaistelut käydään nyrkein, kepein ja kivin...
Presidentti Donald Trumpin historiallinen 10 prosenttiyksikön korotus maan puolustusmäärärahoihin tarkoittaisi, että tämän yksittäisen valtion puolustusbudjetti tulisi olemaan samaa suuruusluokkaa kuin Venäjän, Kiinan, Saudi-Arabian, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Saksan, Japanin, Intian, Etelä-Korean ja Italian puolustusbudjetit yhteensä.
Jatkuva kasvu ja kestävä kehitys tarvitsevat kasvualustakseen enenevässä määrin hyvin vahvaa sotilaallista läsnäoloa. Valtiollisten puolustusvoimien tehtävänä on torjua valtioiden sisäisiä ja ulkoisia uhkia. Terrorismin myötä sisäiset ja ulkoiset uhat ovat kietoutuneet toisiinsa.
Sotia käydään ilman sodanjulistusta kaukana omien rajojen ulkopuolella. Sotien syistä ja seurauksista saatava informaatio on ristiriitaista. Näkökulmasta riippuen se on aina propagandan värittämää. Vahvojen valtioiden puuttuminen heikkojen valtioiden sisäisiin asioihin ei tapahdu laittoman ase- , huume- ja ihmiskaupan tai korruption kitkemiseksi. Taistelua käydään taloudellisista etuoikeuksista ja etupiireistä. Panoksena ovat luonnonrikkaudet, markkinaosuudet ja halpa työvoima.
Yhdysvaltain puolustusvoimien varustelutaso on maailman parasta kärkeä. Euroopan lisäksi Yhdysvalloilla on sotilastukikohtia ja vahvoja yhteistyökumppaneita maailman kaikilla muillakin mantereilla, paitsi etelämantereella. Voisi hyvällä syyllä ajatella, että maailma makaisi nyt historiallisen vakaalla pohjalla.
Historia kuitenkin osoittaa, ettei tarvitse olla profeetta, kun arvelee mitä tulossa on. Aleksanteri Suuri jätti jälkeensä kaaoksen, Rooman tuhatvuotinen maailmanvalta romahti ja syöksi Euroopan pimeään keskiaikaan, Napoleon ja Hitler johtivat kansankuntansa tuhon partaalle, myös Neuvostoliiton kyseenalainen kulta-aika söi itse itsensä 70 vuodessa. Poikkeuksena on vain Kiina, muulta maailmalta pitkään piilossa pysytellyt jättiläinen, joka kulkee omia teitään.
Kysymys kuuluu: Mikä on eurooppalaisten kohtalo sitten, kun koko maailma on hampaisiin asti aseistettu? Vastaus kuuluu: Eurooppa polkee yhtä jalkaa muun maailman kanssa. Sitten kun kaikki pääsevät käsiksi aseisiin, niin kaikki alkavat taistella kaikkia vastaan. Jos parempia aseita ei ole saatavissa, niin lähitaistelut käydään nyrkein, kepein ja kivin...
