Maapallon valtiaat

Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan "alussa loi Jumala taivaan ja maan". Nykytieteen tutkimusten perusteella maapallon iäksi on tarkennettu 4,6 miljardia vuotta. Tieteelliset arviot ihmisen 2-4 miljoonan vuoden aikaisista kehitysvaiheista ovat hajallaan, joten mitään ristiriitaa luomiskertomuksen ja tieteen välillä ei ole. Alku on alku laskutavasta riippumatta.

Vaikeampaa on ennustaa maapallon loppua - puhumattakaan koko maailmankaikkeuden loppua. Tutkijat ovat laskeneet, että aurinko sammuu 5 miljardin vuoden kuluttua, joten maapallon uskotaan säilyvän ihmiselle elinkelpoisena vielä lähes 2 miljoonaa vuotta eli niin kauan kuin maan kiertorata auringon ympäri tarjoaa ihmiselle suotuisan ympäristön eli ettei tule liian kuumat oltavat.

 

Erään fyysikon laskelmien mukaan koko maailmankaikkeus hiipuu niin hitaasti, että siihen menee lähes ihmisjärjelle käsittämätön aika, joten ihmiskunnan kohtalon hetket ovat käsillä hyvinkin paljon sitä aikaisemmin. Evankeliumissa todetaan Matteuksen mukaan, että "siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin".
 

Maailmanennätyksillä ei ole rajaa

Otetaan esimerkki vaikkapa talviurheilusta, jossa 1800-luvun puolivälistä lähtien mäkihypyn maailmanennätystä on paranneltu 19 metristä 235 metriin. Jopa tandemhypyllä kaverit ovat ponkaisseet 35 metrin nurkille. Myös kesällä muovipinnoitetuilla alustoilla on hypitty 150 metrin hujakoille. Tasamailla mäkihyppy tarvitsee vauhdinottoon korkeat tornit. Hyppykauden ulkopuolella tornit törröttävät pelottavina ja katsomot tyhjinä keskellä kaunista luontoa.

 Kun on oletettavaa, ettei ennätystehtailusta päästä koskaan eroon, niin sille voitaisiin antaa vapaat kädet käyttämällä entistä laajemmin hyväksi luonnon monimuotoisuutta. Hyppykeskukset tulisi rakentaa pelkästään jylhiin vuoristoihin, joissa vauhtia riittää lähes rajattomaan ennätystehtailuun. Nykytekniikalla fanien katsomoiksi soveltuisivat lähikylien ja kaupunkien hotellit, ravintolat, torit, teatterit ja uimarannat.

Käppäilyä sosiaalisen median alustoilla

 Jo kauan sitten ihmiset olivat mestareita motkottamaan. Sitten opittiin kanoilta kaakatus ja sitä jatkui, kunnes väsyttiin kuuntelemaan kotkotuksia ja siirryttiin tiktokkauksiin. Nyt kaikki kulkevat naamat facebookissa ja puhekieli matkii lintusten twitterrystä. Ajatukset pyörivät pinteristi linkedinettyinä, we- tai snapchattaillaan ja ollaan whatsappissa. Voidaan olla myös reditteen tai youtubeen sidottuja. Joku saa enemmän irti telgramista.

Nenä kiinni kännyköissä harhaillaan sosiaalisen median alustoilla, vaikka jalat tallaavat asfalttia tai metsäpolkua. Satukirjoja ei tarvita, kun pelkkä virtuaalisuus vieraannuttaa todellisuudesta. Kirkolliset saarnat korvautuvat kotikatsomoiden taivaskanavilla.

Tarvittaessa kaiken inhimillisen tiedon tekoäly kaivaa esille sekunneissa. Mitä tapahtuu, jos sähköiset tietoverkot romahtavat? Mistä tietoa silloin haetaan? Eipä hätää! Lähdetään vain siitä, mitä jäljelle jää. Sen näkevät ne, jotka alkavat rakentaa uutta maailmaa.

Kenellä on maailmanrauhan avaimet?

 Taloustieteen oppikirjoihin tutustunut suomalaistaustainen rahamies on sitä mieltä, ettei kirjoissa oteta huomioon ulkomaiden olemassaoloa: "Ei haluta ottaa huomioon sitä, että kun maiden ja maanosien välillä on kauppavaihtoa, niin pääomat ja pääomia hallinnoivat ihmiset ovat myös liikekannalla ja vapaa liikkuvuus sisältää myös melko vapaan rahojen siirron. Pelkästään Sveitsissä asuu monta sataa ihmistä, joilla on toimitusjohtajuus, hallituksen jäsenyys tai muu vastuuasema suomalaisessa yrityksessä. Pääomat, sijoitukset ja kapitalistit äänestävät jaloillaan. Jos maassa ei ole töitä eikä taloudellista kasvua, niin maassa ei ole myöskään oikeutta eikä sosiaaliturvaa ja seurauksena on vain järjestyksen romahtaminen."

Vaikka ymmärrän taloustieteestä yhtä vähän kuin tähtitieteestä, niin haluan tuoda rikkani rokkaan. Tiedetään, että kärkisijoilla maailman miljardöörien joukossa ovat mm. Pekingin, New Yorkin ja Moskovan miljardöörit. On kummallista, etteivät he pääse sopuun omaisuuksiensa uusjaosta, vaan maailmasta on kehittymässä kaksinapainen. Miljardöörien tulisikin pikaisesti sopia varallisuuksiensa rajoista muulla tavoin kuin sotimalla.

Jonkinlaisen konklaavin saisi ehkä koolle, kun tiedetään , että 1 % maapallon väestöstä omistaa maapallon varallisuudesta enemmän kuin kaikki muut yhteensä. Toisaalta tämä valtava 99 %:n enemmistö muodostaa niin kirjavan joukon, ettei siltä voisi odottaa ratkaisua rauhanomaiseen elämään - yhtenäisistä oikeuksista tai sosiaaliturvasta puhumattakaan. Utopiaa on myös varallisuuden jakaminen kaikkien maailman ihmisten kesken. Miljardöörit ja oligarkit ovat nyt kaapin päällä ja heillä voisi edes teoriassa olla mahdollisuus jonkinlaiseen kompromissiin.

Poliittiset ratkaisut tuntuvat kosmeettisilta. Pienessä kiistassa voisi harjoitella sellaisellakin tempulla, että yritystuen nimitys muutettaisiin toimeentulotueksi ja toimeentulotuen nimitys yleiseksi yritystueksi. Yritysten toimeentulotuki selitettäisiin siten, että mahdollistetaan lukuisten työntekijöiden toimeentulo ja yleinen yritystuki maksettaisiin sillä perusteella, että yritetään tukea yksilöä. Tämä olisi pienten askelten politiikkaa.

Lopuksi voidaan todeta, että ihminen on häviävän pieni tekijä maapallon historiassa. Sanotaan, että ikä on vain numero, mutta sata kierrosta auringon ympäri täyttyy vain harvoille ja ensimmäiset kymmenet kierrokset ovat kultaakin kalliimpia.   

Suuret haasteet vain lisääntyvät

Albert Einstein varoitti jo vuonna 1949 eli 75 vuotta sitten, että rikkaat tulevat hallitsemaan viestintäkeinoja siinä määrin, että tavallisten ihmisten on lähes mahdotonta tehdä tietoisia päätöksiä, mikä johtaa demokratian murtumiseen. Nykytiedon valossa ei ole mikään ihme, ettei Einstein lähtenyt poliitikon uralle, vaikka pyydettiin.

Tänä päivänä maailman vanhimmalla demokratialla eli Yhdysvalloilla on vaikeuksia selviytyä arkipäiväisistä haasteistaan, kun liittovaltion kannalta tärkeät korjausliikkeet jäävät yksittäisten etupyrkimysten jalkoihin. Esimerkiksi suuria osia Yhdysvalloista uhkaa sähköpula, kun osavaltiot kilpailevat sähköä kuluttavista datakeskuksista ja teknologian tehtaista ilman että samaan tahtiin kiirehdittäisiin sähköntuotannon ja sähkölinjojen uudistamista.

Euroopassa ja muualla käydään jatkuvia sotia, joita seurataan reaaliaikaisten viestintäkeinojen välityksellä. Tilannekuvat poikkeavat toisistaan riippuen siitä, mihin leiriin tiedonvälittäjä kuuluu. Valtamedioiden ulkopuolella toimivat kommentaattorit herättävät minimaalista kiinnostusta.

 Valtamediat muokkaavat tavallisten ihmisten käsitystä ympäröivästä maailmasta. Sen sijaan yksilöiltä ja heidän valitsemiltaan edustajilta puuttuvat keinot tilanteen hallintaan.

 Kansainvaellukset ovat vuosituhansien ajan luoneet uusia kasvualueita ympäri maailman. Eurooppa on sekä hyötynyt että kärsinyt kansainvaelluksista. Tällä hetkellä Euroopan Unionin väkiluku on alle 5,6 % koko maailman väestöstä. Ilman yhtenäistä toimintatapaa eurooppalaisten jääminen muiden jalkoihin nopeutuu entisestään.

Emme todellakaan tiedä, mitä kaikkea avaruudessa on meneillään

Stephen Hawking varoitti jo vuonna 2014 antamassaan haastattelussa, että tekoäly voi kehittyä ihmistä älykkäämmäksi, sillä tekoäly oppii suunnittelemaan itsensä uudelleen alati kiihtyvällä tahdilla. Sen sijaan  inhimillistä kehitystä rajoittaa hidas biologinen evoluutio. Tänä päivänä Elon Musk ja monet muut gurut ovat samaa mieltä.

Myös maallikon ajatus ponnahtaa tästä uusille urille: Esimerkiksi ufoista on turha kiistellä! Ufoja on vaikea todentaa ja uskoa niiden olemassaoloon. Tekoäly voi kuitenkin muuttaa käsityksiämme jopa aurinkokuntamme ulkopuolisesta kuhinasta.

Avaruuden lukemattomat kolkat ovat jo kauan sitten voineet kokea "inhimillisen elämän" kehittymiselle suotuisat ja paremmatkin olosuhteet kuin oma planeettamme. Tekoälyn ohjaamat härvelit ovat saattaneet iät ja ajat tutkia avaruutta ja raportoida myös sinisen planeettamme kehitysvaiheista.

Me ihmiset - sen paremmin kuin muutkaan kanssavaeltajamme avaruudessa - emme koskaan tule fyysisesti tapaamaan toisiamme. Parhaimmillaan mahdollinen yhteydenpito jää "ufojen" eli avaruudessa seikkailevien tekoälyviritelmien kesken tapahtuvaksi.  

Mitä yhtäläisyyttä on sinisellä lohikäärmeellä, friisiläisellä hevosella ja kameleontilla?

No, ne ovat erään gallupin listalla päässeet maailman 11 kauneimman eläimen joukkoon. Lisäksi muussa kärkijoukossa on kolme merivesissä elävää lajia, kolme siivekkäiden edustajaa sekä kissaeläin ja koira.

Tuossa joukossa voi nähdä elämän kehityksen maapallolla; vedessä, vedestä maalle ja ilmaan. Monet lajit ovat jääneet maailman meriin ja kehittäneet siellä monimuotoisuuttaan. Eräät lajit ovat nousseet ilmaan, eräät kömpineet maalle ja kiivenneet puihin. Pitkät kehityskaaret ovat tuottaneet ihmeellisiä muotoja ja uskomattoman huikeata väriloistoa. 

Mutta 11 kauneinta? Voisi ajatella, että nuo kauneimmat lajit olisivat gallupin otantaan osuneen naisenemmistön valinta. Miehenä olisin kelpuuttanut joidenkin lajien sijaan myös henkeä salpaavia muotovalioita, kuten kirahvin, valkohäntäpeuran tai metsäkauriin. Tottahan toki friisiläinen hevonen kelpaisi myös miehisen kauneuden esikuvaksi.