Laskiainen

Laskiainen on pääsiäistä edeltävä juhla. Laskiaiseen kuuluvat juhlapäivät ovat laskiais­sunnuntai ja kaksi päivää myöhemmin oleva laskiais­tiistai. Niiden välissä on ruusumaanantai eli saksalainen Rosenmontag.

Pohjois-Euroopan laskiaista vietetään samaan aikaan kuin Etelä-Euroopassa, jossa järjestetään paastoa edeltäviä karnevaaleja.

Suomessa laskiainen tarkoittaa laskiais­tiistaita. Laskiaistiistain jälkeisenä tuhkakeskiviikkona aloitetaan 40 päivää kestävä paastoaminen. Paaston aikana liharuokia ei saisi löytyä ruokavaliosta.

Suomalaisen laskiaisen (lask, laski, läsk, läski) nimitykselle lähin selitys löytyy ruotsin sianlihaa tarkoittavasta sanasta fläsk (fläsk tisdag). Vanhan perinteen mukaan silloin tankataan läskiä, laskeudutaan paastoon ja aletaan laskea päiviä paaston loppumiseen.

Suomessa laskiainen osuu lumiseen vuodenaikaan. Etelän karnevaalien tunnelmiin päästään pulkkamäessä. Tänä vuonna Etelä-Suomessakin voidaan jäähalleista saada sen verran lunta kasaan, että ainakin perheen pienimmillä pulkka liukuu.

Ystävänpäivä

Helsingin katuja ajelee 100 kuorma-auton letka. Lavat ovat täynnä karnevaaliasuisia abiturientteja. Riemulla ei ole rajaa, kun päivittäinen koulunkäynti päättyy. He odottavat innolla ylioppilaskirjoitusten alkamista ja tulevia aikuisuuden haasteita. Yliaikaiset karamellit lentelevät pitkin katuja. Eräskin pieni tyttö kerää niitä täyden ämpärillisen. TV-toimittajan kysyessä mitä hän aikoo tehdä sellaisella määrälllä makeisia, tämä vastaa reippaasti: Minä syön ne!

Ystävänpäivänä järjestetään suuret vanhojen tanssit Helsingin jäähallissa. Ympäri maata vanhojen tansseja on tanssittu jo edellisenä päivänä. Karnevaalit eivät rajoitu kahteen päivään. Laivaristeilyt ja monimuotoiset muut bileet vauhdittavat aikuistumista ilman rajoja.

Samaan aikaan oppositio haukkuu hallitusta tauotta. Kauniit naisministerit eivät saa mitään armoa entisiltä miesministereiltä. Abiturientit voivat seurata näytelmää, jolla silläkin perusteella he ehkä vahvistavat tai vaihtavat poliittista kantaansa. Todennäköisesti näillä maan toivoilla on paremmat tiedot yhteiskunnallisista asioista kuin edellisilllä sukupolvilla. Oletus perustuu siihen, että vaikka taloudelliset, poliittiset ja uskonnolliset perusasiat pysyvät muuttumattomina, niin toiminnan läpinäkyvyys avautuu yhä laajemmille piireille.

Ystävänpäivänä toivoisi voivansa vannoa edes yhden toiveikkaan ja lohdullisen asian nimeen. Kuitenkin on niin, että vannomatta paras. On varauduttava siihen, että oma etu edellä mennään ja siinä todellisuudessa on jaksettava elää.