Hyvinkää kautta aikojen

Höffinga, Hyfvinge, Hyvinge eli Hyvinkää sijaitsee Salpausselänteellä, Vantaanjoen latvavesillä, Helsingin ja Hämeenlinnan puolivälissä. Salpausselänteen harjanteita pitkin on suunnistettu itään ja länteen. Palojoki on Vantaanjoen kautta avannut väylän aina Suomenlahteen asti. Sijainti on ollut oivallinen jo silloin, kun ei vielä ollut teitä, ei kulkuvälineitä, ei karttoja, ei mitään. Maasto oli tasaista ja kuivaa asua. Syrjässä maailman melskeistä saatettiin viettää niin rauhaisaa eloa kuin se ylipäänsä oli mahdollista. Ihmekös tuo, että Hyvinkää on vuodesta 2003 kuulunut WHOn Safe Community-yhteisöön.

Puolimatkan krouvi Vantaanjoen alajuoksulta Hämeenlinnaan on ollut tarpeellinen jo keskiajalta lähtien. Ruotsi-Suomen kuninkaat piirrättivät sotilailla oivallisia karttoja takamaistaan veronkannon, sotilaiden värväyksen ja puolustussuunnitelmien helpottamiseksi. Niinpä Kustaa II Adolfkin osasi helposti Hyfvingeen vuonna 1612 tarkastamaan Usmin kuparikaivosta ja vuonna 1616 Hopeavuoren hopeakaivosta.

Rautateiden rakentaminen antoi vauhtia Hyvinkään talouselämälle. Suomen päärata Helsingin ja Hämeenlinnan välillä avattiin liikenteelle 1862. Riihimäeltä Pietariin valmistui rata 1870. Pietarilaiset liikemiehet avasivat myös radan Hyvinkäältä Hankoon 1873, Hyvinkään ja Karkkilan rata oli käytössä 1918 - 1967. Amerikkaan muuttavia siirtolaisia ja rahtitavaraa kulki Hyvinkään kautta Hankoon, joka on Suomen eteläisin satama ja pysyy talvisaikaan pisimpään jäistä vapaana. Hyvinkään kulta-ajoista kertovat VRn konepaja ja Rautatiemuseo. Nykyinen ydinkeskus kasvoi tietenkin rautatieaseman ympärille. Eikä rautatiemuseo jäänyt ainoaksi mahtiaikojen muistomerkiksi. Suomen suurin ja kaunein villatehdas, Hyvinge Yllespinneri och Väfveri Ab on myös museoitu muistuttamaan, mitä hyvään saumaan osuvalla yrittäjyydellä saadaan aikaan.

Ilmailun aikakaudelle Hyvinkäällä oli myös tarjottavaa. Hyvinkään Nummenmäen kenttä toimi Suomen päälentokenttänä vuosina 1944-47, kun liittoutuneiden valvontakomissiolla oli hallussaan Helsingin Malmin lentokenttä. Hyvinkäällä on koulutettu mm. DC-3-lentäjät vuonna 1948.

Liikenteen solmukohta ei voinut olla kiinnostamatta teollisuusmiehiä. Kaivos-, louhos-, kiviveistämö-, kehräämö-, villa-, tiili- ja koneteollisuus ovat kukin aikanaan olleet näkyvä osa Hyvinkään ja koko Suomen elinkeinoelämää. Ei siis ole ihme, että nykymaailman johtava hissien valmistaja Kone Oy sai varsinaisen  hevosenpotkun kuningastielleen, kun se sodan jälkeen joutui erääksi sotakorvaustuotannon suurimmista vetureista.

Lisäksi vanhat kartanot toimivat taide- ja kulttuuripiireille voimanlähteinä. Helene Schjerfbeckin, Tyko Sallisen, Jalmari Ruokokosken, Yrjö Saarisen ja monien muiden entisten ja nykyisten kulttuurihahmojen nimet Donnereita myöten liittyvät monessa polvessa Hyvinkään historiaan. Hyvinkää kilpaili tsaarinvallan loppuaikoina jopa Krimin kanssa suosituimman matkailukohteen asemasta silloin, kun hermo- ja toipilasparantola saatiin markkinoitua venäläiselle vallasväelle terveellisen ilmaston ihmeitä tekevänä kylpylänä.

Useat Hyvinkään kadunnimet viittaavat Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen, jotka kansalliskirjailijamme teoksessa seikkailevat Nurmijärven ja Hyvinkään yhteisessä historiassa. Toisaalta kaupunki on myös pitänyt huolen siitä, että monet eläessään huomatuiksi tulleet hyvinkääläiset jäävät elämään katujen nimistössä. Hyvinkäällä sijaitseva historiallinen kadunpätkä, Kautonkatu, ei kuitenkaan liity tämän artikkelin kirjoittajan toimintaan Hyvinkäällä, vaan katu on saanut nimensä kivityömies Johan Kauton mukaan, joka oli osuuskassamiehiä eikä liene aivan lähisukua...

Kesän 2011 muoti

Kesän 2011 muotivirtaukset ovat jo esittelyssä. Kiehtovat kuteet tulevat jälleen kerran olemaan pyörryttävän hyvän näköisiä. Kuuman kesän kuumia näkymiä jaksaa tuskin odottaa. Ja miltä kaikki näyttääkään luonnossa! Uusinta uutta ovat täysin läpinäkyvät naisten vaatteet (A). Naisten lävistykset tulevat myös monipuolistumaan m.m. lävistykset uumilla materiaalien kiinnitystä varten (B). Naisten kävelykenkien korot pidentyvät. Yksi korko keskellä kenkää pitää kengät kuivina, korostaa pohkeita ja lisää pituutta (C).













Läpinäkyvän muodin rinnalla saamme edelleen nauttia paljastavasta muodista, koska perinteisiä materiaaleja on runsaasti tarjolla ja niiden käyttö tuoteyksikköä kohti on erittäinkin riittoisaa.

On kaameata kuvitellakaan, että muotiin tulisivat niqab-huntujen tapaiset asusteet, jotka peittävät kasvot kokonaan tai burkat, jotka jättävät vain silmät näkyviin.

Meillä on sentään länsimaiset arvot. Meidän arvomme sallivat silmien peittyvän kampauksen alle. Keho saa sitten näyttäytyä joko niukasti verhottuna tai läpinäkyvän materiaalin kirkastamana taikka himmentämänä.

Eläköön länsimaisen muodin arvomaailma, jossa nainen on koru ja mies verhoutuu kokonaan!

Indus tulvii

Pakistanin tulvakatastrofit ovat järkyttäviä. Pakistan on ydinasevaltio. Toivottavasti ydinaseet ovat turvassa vuorilla, etteivät tulvat turmele niitä. Eivätkä sissit pääse niihin käsiksi.
Kun Indus tulvii, niin tulvan alle joutuneita ihmisiä on niin paljon, ettei mistään riitä kaikille apua. Pienet avustusjärjestöjen leirit siellä täällä ovat kuin hyttysten jätöksiä vesilakeuksilla. Hätäavuksi tarkoitettuja paketteja ei näy muualla kuin avustusjärjestöjen mainosfilmeissä.
Pakistanin hallitusta syytetään kerta toisensa jälkeen siitä, ettei se tee mitään, kun Indus tulvii. Hallituksella on kuitenkin täysi työ varustautua tulvia seuraavan sekasorron torjumiseen. Paljon on pelissä: Oman vallan säilyttäminen, oman omaisuuden suojaaminen ja sijoittaminen ulkomaille pahimman varalta sekä luonnollisesti omien sukulaisten ja suosikkien elinolojen turvaaminen. Taistelu sissien ja muiden oppositiovoimien kanssa jäljellä olevan elintilan hallinnasta on ankara. Ja kun tulva laskee, köyhät on pystyttävä työntämään takaisin alaville alueille.
Ehkäpä ainoa vähänkään apua antava menettely olisi se, että EUn alueelta pakkolunastettaisiin kaikki asumiskelpoiset huvijahdit ja laivattaisiin ne tulva-alueille. Tietenkin riittävällä ruoka-, juoma-, polttoaine- ym. tarvikkeilla lastattuina.
Mutta mitä se semmoinen apu olisi? Kuka sen hyväksyisi? Ketkä kaappaisivat tavarat ja myisivät jahdit eteenpäin? Ja sekin apu olisi aina myöhässä! Joten kun Indus tulvii, niin antaa sen tulvia...

Taiteen korkeaveisu

Myös nykytaidetta pitää kehittää. Tottahan sitä kehitetään ja se kehittyy koko ajan, mutta eräs nykytaiteen muoto on kymmenien vuosien ajan polkenut paikallaan. Se on tämä, kun romuista ja jätteistä tehdään taidetta. Uusiokäyttö on hyvä asia, mutta sen voi tehdä paremmin!

Miksi rahdata rojua sinne, mistä se on jo kerran tai monta kertaa heitetty pois? Paljon kustannustehokkaampaa olisi rakentaa katsomot jätteenkäsittelylaitosten, kaatopaikkojen, purkamoiden ja jätealtaiden viereen. Yleisö saisi katsella livenä päästöjään - pääsymaksua vastaan tietenkin. Taiteilijat saisivat kasata teoksiaan paikan päällä ja heiltä säästyisi rahtikustannuksia. Samalla he tulisivat yleisölle tutuiksi ja myymättä jääneet teokset voisi jättää sinne, minne ne kuuluvatkin.

Jätekatsomoiden ohessa järjestettäisiin taidehuutokauppoja ja pidettäisiin luentoja jätteiden käsittelystä. Tutkijat esittelisivät uusiokäytön sovelluksia ja poliitikot pitäisivät vaalipuheitaan.
Tietenkin kaikkiin Suomessa järjestettäviin tapahtumiin kuuluu myös olennaisena osana olut ja grillaaminen, joten eiköhän tässä ole taidemesenaateille, markkinoiden puuhamiehille ja idealisteillekin kosolti ideaa...

Pankit tekevät vain työtään

Pankit tekevät työtään asiakkaiden lukuun ja asiakkaiden parhaaksi. Pankkitoimihenkilöt saavat siitä pientä palkkaa. Pankit perivät vähän toimistokulujakin. Myöntämistään lainoista ne perivät pientä korkoa ja maksavat puolestaan pankkiin talletetuille säästöille jopa pikkiriikkistä korkoa. Pankkiporhot sen sijaan pöyhistelevät valtavilla tuloillaan. Mistä hyvästä ne tulot ovat peräisin? En tiedä, mutta moni asia pankkitoiminnassa kummastuttaa tavallista tallaajaa.

On se kummallista, että vanhoille pankeille, joilla on kymmenien vuosien kokemus ihmisten rahoilla pelaamisesta, pitää lama-aikoina syytää jos jonkinlaisia pankkitukia miljoonien eurojen edestä. Veronmaksajien rahoja. Eikä tukien takaisinmaksamisesta jälkeenpäin saada julkisuuteen tietoja, että onko tukia koskaan ja minkä verran palauteltu takaisin.

Sellaisille pankeille, jotka siirtävät isännyytensä ulkomaille ja kantavat oman maansa kansalaisten rahat ulkomaisten - vaikkapa roskapankkien - omistukseen, pitäisi säätää porttikielto entisessä kotimaassaan toimimiselle. Mutta niin se vain on, että kuppaaminen on globaalia - laillisesti yhtä yleistä kuin laittomastikin.

On se merkillistä, että pankit maksavat talletuksille 0,2 - 2,0 %:n koron, mutta perivät myöntämistään lainoista 2,0 - 12,0 %:n koron ja sen päälle jos jonkinlaista toimintakulua milloin mistäkin tekemisistään; perivät vaikkapa 5 euron palkkion 5 euron siirtämisestä tililtä toiselle. Ja muuttelevat hintojaan - asiakkaita kuulematta.

Tallettajiensa rahoilla pankit sen sijaan saavat pelata omaa peliään ja sijoitella asiakkailta keräämiään varoja sen koommin enää mitään kyselemättä. Välistäveto kun onkin omistajien omaisuutta - ei tallettajien eikä lainan korkojen maksajien. Pankeille annettu raha poikii vain omistajille, missä ja ketä he lienevätkään. Ja kun rahat ajoittain menevät Kankkulan kaivoon, veronmaksajat, tallettajat ja lainaajat korvaavat omistajien menetykset, missä ja ketä he lienevätkään!

Tyhjästä on paha nyhjästä, tietää vanha kansa. Pankit eivät nyhjää tyhjästä. Pankit saavat miljoonat asiakkaat jatkuvasti kantamaan kortensa kekoihin, joita karhut käyvät välillä pöyhimässä. Että on niitä muitakin kuin verokarhuja. Markkinavoimien karhut pöyhivät samoilla apajilla.

Kammottavia paineita

Korkeapaineen kammo alkaa olla yleismaailmallinen ilmiö. Korkeapainetta seuraa matalapaine. Kovaa korkeapainetta seuraa kamala matalapaine. Korkeapaine aiheuttaa laajoja metsäpaloja. Matalapaine aiheuttaa valtavia tulvia. Paineiden rajut vaihtelut aiheuttavat hirmumyrskyjä. Lisäksi nostaa päätään korkeiden paikkojen kammo, kun jättivuoristojen lumet sulavat. Jäätiköt sulavat myös arktisilla alueilla sellaista vauhtia, että kammottaa. Odotettavissa olevia tulivuorten purkauksia ja maanjäristyksiä on myös syytä kammoksua.

Tuhot ovat niin valtavia, että apua ehditään antaa ja sitä riittää vain kouralliselle hätää kärsivistä.

Eivätkö nämä luonnolliset koettelemukset ole riittäviä? Pitääkö ihmisen vielä ainaisella sotimisella lisätä hädän ja kärsimysten määrää? Vastaus on, että kyllä pitää. Ihmisen jäljelle jäävä elintila kapenee koko ajan. Parhaita alueita pitää puolustaa muullakin tavoin kuin kynsin ja hampain.

Markkinavoimille katastrofit ja sodat ovat tuottoisia kasvualustoja. Markkinavoimien avulla pieni vähemmistö ihmiskunnasta pystyy sinnittelemään ja elelemään mukavasti. Onko ihmiskunnan tuho lähellä? Mistäkö voitaisiin päätellä, että viimeiset ajat ovat edessä? Hyviä kysymyksiä! Loppu häämöttää vasta sitten, kun markkinavoimien eliitti ei enää pysty käyttämään huvijahtinsa kannella olevaa helikopteria, vaan sen sijaan laskee vesille jahdin kannella olevan purjealuksen.

Uutissähkeitä

Karhuhavainto Metsänkorvessa

Metsänkorvessa on saatu varma havainto karhusta. Poliisin, rajavartioston, reserviläisten ja panssariprikaatin yksiköt on komennettu karhun perään. Havaintoalueen yläpuolella pörrää myös helikopterilaivue ja muutamia ilmailun harrastajia omilla koneillaan. Karhu on kadonnut metsän pimeyteen. Kaikkia Metsänkorvessa asuvia ihmisiä on kehotettu pysymään liikkumatta sisätiloissa. Sen sijaan Korpimaassa on ammuttu karhunpennuksi tunnistettu peto. Toinen pentupeto pääsi pyssymiesten käsistä livistämään Korpimaan metsikköön.

Haastattelimme Karvaisten Nisäkkäiden Karkailulaitoksen Tulevaisuusosaston Varaumayksikön (KaNiKaTuVa) vs. apulaisyli-intendetti Santeri Saivarta karhujahdin johdosta. Hänen mukaansa ei ole aivan poissuljettua, että karhuksi luultu eläin Metsänkorvessa olisi ollut hirven takalisto. Tiheikössä pyllistävän hirven peräpeili saattaa hyvinkin muistuttaa seisomaan noussutta karhua. Sen sijaan Korpimaassa kaadettu karhunpenikka oli ilmiselvä karhu. Karkuun päässyt otus saattoi hänen mukaansa kuitenkin olla myös pennun takaa-ajama rusakko.

Petrus Probosnan kaljamaha

Maailmanluokan elokuvatähti Petrus Probosna on bongattu Santa Torpezin beachilla ranta-asussa. Pelkkiin shortseihin sonnustautuneen megatähden kaljamaha kauhistutti auringonpalvojia.
Eri puolilta maailmaa on saatu syvää paheksuntaa ilmaisevia viestejä. World´s New Trainers Ltd:n tekemän haastattelukierroksen tulos oli murskaava: Cap de la Chevressä joka 33:s turisti äimisteli kuulemaansa, kun taas Kumanovossa vastaava tulos oli joka 173:s. Tuloksen suuri hajonta kummastuttaa tutkijoita. Tutkimuksen uusimista useammissa otantapisteissä ovat ehtineet vaatia useiden metropolien pormestarit.

Lahjusskandaalit tärisyttävät maailmaa

Kuninkaallisten saamien häälahjojen joukossa on epäilty olevan lahjuksia. Ylimpien oikeusasteiden mukaan kuninkaallisia ei kuitenkaan voida lahjoa eikä kiristää, sillä kuninkaalliset eivät yksityishenkilöinä edusta kuningashuonetta eivätkä virkatehtävissään ole yksityishenkilöitä.

Tutkimusten mukaan lahjonta on vähäisempää Pohjolassa kuin kehitysmaissa, mutta tutkimukset koskevat vain julkista valtaa eikä muunlaista kaupallista lahjontaa Pohjolasta kehitysmaihin tutkita lainkaan. Tutkinta olisikin turhaa, sillä oikeuskäytännön mukaan lahjontaa ei tapahdu, jos lahjottu henkilö on muu kuin virkamies.

Etelä-Afrikassa  veritimantteja saaneet maailmanluokan tähtöset haastettiin todistamaan sotarikosoikeuteen. Se olikin kohtuullista, koska muuten sodassa ja rakkaudessa kaikki olisi sallittua. Venäjällä on ollut käsiteltävänä lakialoite, jonka mukaan lahjonnasta saisi poltinmerkistä ranteeseen. Eipä ole aloitteesta sen koommin mitään kuulunut!