lauantai 30. maaliskuuta 2019

Ajan henki

Suomessa asuvia äänioikeuttuja on noin 4 250 000 ja ulkomailla asuvia noin 300 000. Jos Suomessa asuvista äänioikeutetuista 70 % ja ulkomailla asuvista äänioikeutetuista 13 % käyttäisi äänioikeuttaan, niin tulosta voitaisiin pitää hyvänä. Siinä tapauksessa Suomessa asuvista äänioikeutetuista jättäisi äänestämättä "vain" 1 275 000 ja ulkomailla asuvista "vain" 261 000.

Jos poliitikot saisivat heräteltyä kolmasosan nukkuvien puolueesta, niin puolueet saisivat jaettavakseen puoli miljoonaa ääntä. Perussuomalaisten 10 % - 20 % osuus potista riittäisi nostamaan perussuomalaiset Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Perussuomalaisten merkittävä menestys aiheuttaa joka tapauksessa Suomessa samankaltaisen tilanteen kuin mihin Ruotsissa jouduttiin viimeisimpien valtakunnallisten vaalien jälkeen.

Kävipä Suomen eduskuntavaaleissa miten hyvänsä, niin oikeistoon luettavat puolueet ja vasemmistoon luettavien puolueiden oikea laita tulevat edelleen muodostamaan aivan ylivoimaisen enemmistön.

Hallituksen muodostamisen ja eduskunnan päätöksenteon ongelmana on puoluekentän sirpaleisuus. Yhteistä säveltä ei ole helppo löytää.

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Suomalaisen politiikan silmänkääntötemput

Poliittinen enemmistöhallitus muuttui eduskuntavaalien kynnyksellä epäpoliittiseksi toimitusministeriöksi, jonka asemaa määrittävät ainoastaan valtiosäännön tulkinnat ja käytännöt eikä sillä tarvitse olla eduskunnan varmaa luottamusta.

Tarvittaessa luottamustakin löytyisi, sillä tämän epäpoliittisen hallituksen ministerit edustavat kolmea oikeistoon lukeutuvaa puoluetta, joiden niukalla enemmistöllä ministereiden luottamus on eduskunnan aikaisemmissa äänestyksissä testattu.

Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan hallituspuolueiden suosio on kuitenkin laskenut niin, että toimitusministereiden edustamille puolueille ennakoitu vaalitulos näyttäisi olevan hupenemassa jopa kolmannekseen aikaisemmasta kannatuksesta.

Kannatuksen laskusta ei ole huolta, sillä toimitusministerit pääsevät nyt täydellä voimalla tekemään vaalityötä kentälle, kun hallituksessa ei enää ole tehtäviä, jotka edellyttäisivät yksituumaista esiintymistä. Kisaa käydään siitä, kuka kenen kanssa ja mitä vaalien jälkeen.

Olipa vaalien tulos mikä hyvänsä, niin varmaa on, että vasemmistoon lukeutuvat puolueet jäävät vähemmistöön, vaikka ne saisivat suurenkin äänivyöryn. Vähemmistöhallitusta maassa ei ole ollut 1970 -luvun jälkeen eikä se nykytilanteessa saisi esityksilleen eduskunnan tukea. Oikeiston ja vasemmiston yhteishallitukset ovat perinteisesti noudattaneet politiikkaa, jonka virheistä ne ovat valikoidusti syytelleet toisiaan.

Vasemmiston ainoa mahdollisuus on päästä muodostamaan enemmistöhallitusta oikeistolaisten puolueiden kanssa. Suuri vaalivoitto riittäisi parhaassakin tapauksessa vain hallituksen muodostajan rooliin. Siitä huolimatta hallituksen olisi pakko noudattaa pääsääntöisesti oikeistolaista politiikkaa, koska oikeistoon lukeutuvat puolueet joka tapauksessa tulevat muodostamaan eduskunnan enemmistön. Keskiössä olisivat himoitut poliittiset nimitykset.

Joka tapauksessa hallituksen linjausten tulee talouselämän vaikuttajien näkökulmasta olla mielekkäitä, sillä työllisyyden pitäminen kohtuullisissa rajoissa on kaikkien etu.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että suomalainen järjestelmä on sillä tavalla vakaa, ettei tulevan vaalikauden aikana tavallisen kansalaisen elämään ole luvassa suuria parannuksia eikä suuria huononnuksia, olipa vaalien tulos ja hallituksen kokoonpano mikä tahansa.

lauantai 16. maaliskuuta 2019

Kerjäämiselle ei ole vaihtoehtoja

Kerjäläiset liittyvät olennaisena osana hyvinvointivaltioiden katukuvaan. Köyhissä valtioissa kerjäläiset eivät vain yhtä selvästi erotu muusta väestöstä. Suomessa omat rajat ja kylmä talvikausi tarjosivat pitkään luonnollisen esteen vieraille virtauksille. Liittyminen Euroopan unioniin avasi kuitenkin portit myös vaelteleville ryhmille ja unionin laajentuminen kiihdytti tilannetta entisestään. Eurooppaa ravisteleva pakolaistulva ja heikentyvä työmarkkinatilanne kasvattavat myös kerjäläisten kiinnostusta Suomea kohtaan.

Kerjäläisiä on aina ollut olemassa. Buddha ja fransiskaanimunkit ovat kerjäläisten aatelia, joten on täysi syy uskoa, että kerjäläisiä tulee myös aina olemaan. Lämpimien maiden suurkaupungeissa katujen kansa yöpyy pahvilaatikoissa eikä heidän tavaroihinsa kukaan kajoa sillä aikaa, kun he hoitavat asioitaan. Kylmän vyöhykkeen maissa kerjäläiset tarvitsevat lämpimän yösijan ja muutakin ulkopuolista apua.

Roomassa liikuntakyvytöntä esittävä kerjäläismuori saattaa heittää kävelykepillä turistia, joka yrittää valokuvata häntä. Helsingissä kerjäläismuori saa varautua siihen, että sliipattu herrasmies yrittää potkaista kylmässä istuvaa.

Kerjäämisessä on samanlainen hierarkia kuin muissakin ammateissa. Mitä korkeammassa asemassa, sitä paremmat tulot. Kadun pinnassa istuvan tulot riittävät hädin tuskin ruokaan. Kerjääminen ansaitsee kunnioituksemme siinä missä muutkin tavat itsensä elättämiseen. Kerjäläiset tulevat toimeen omillaan. Kaikille muillekin ihmisille on omaa se mitä käteen jää ja tilille rapsahtaa.

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Kevään muoti 2019

Kevään muoti on rentoa ja huoletonta. Pillifarkut voi nyt heittää kierrätykseen. Sitä on jo odotettu. Niin vaivalloista mokomien pillien pukeminen ja riisuminen on ollut.

Nyt ovat  trendikkäitä ylipitkät lahkeet. Ne peittävät kengät kokonaan, jolloin on mahdollista käyttää hyvinkin herkillä materiaaleilla koristeltuja kenkiä. Lahkeet suojaavat kenkiä likaantumiselta myös vaikeissa sääolosuhteissa.


Sen sijaan lyhennetyt pillihihat soveltuvat bleisereihin. Ei tarvitse varoa hihojen sotkeentumista kasviskeitossa eikä kastumista käsien pesussa.

Päähineiden parhaat trendit ovat vielä hakusessa. Joka tapauksessa on selvää, että hattujen aika on ohi, sillä nopeasti yltyvät myrskytuulet vievät ne mennessään.

Onneksi päähinegurujen tarkasti vartioituja salaisuuksia voidaan odotella avopäin. Hiukset kaipaavat happea ja tuuletusta. Sateiset säät pitävät huolen siitä, ettei pelkoa auringonpistoksesta ole odotettavissa.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Sodat ovat ikuisia kuin timantit

Ihmiskunta on harrastanut sotimista siitä lähtien, kun tukasta repiminen ei enää riittänyt. Lähitaisteluissa alettiin käyttää keppejä ja pommituksissa kiviä. Tuhansien vuosien kuluessa välineet ovat kehittyneet, mutta periaatteet ovat säilyneet ennallaan.

Sanotaan, että hyökkäys on paras puolustus. Siitä huolimatta sodat aloittaa useimmiten vastapuoli, jota kutsutaan viholliseksi. Sotapropagandalla muokataan sodalle suopeata mielialaa.


Sodan avulla hävitetään vanhaa ja luodaan uutta. Sodan avulla siirretään rajoja ja muokataan valtasuhteita. Sodan käsikirjoitus syntyy muualla kuin etulinjassa.

Sodassa ei lasketa uhreja. Kun pöly on laskeutunut, rakennetaan sotatantereen päälle uusi ja iloinen, entistä parempi elämä.