Martti Luther 1483 - 1546
Martti Luther käänsi Raamatun saksaksi, ensin Uuden Testamentin, sitten Vanhan Testamentin. Valtavan käännöstyön aikana hän perehtyi Raamattuun siinä määrin, että pystyi tulkitsemaan Raamattua itsenäisesti ja ottamaan etäisyyttä katolisen kirkon tulkintoihin. Luther innostui havainnoistaan niin, että ryhtyi arvostelemaan koko katolista kirkkoa paaveineen, tulkintoineen, kaikkineen. Luther sai nopeasti kannattajia ja niin syntyi uskonpuhdistukseksi nimetty prosessi, joka tuottaa edelleen yhä uusia uskonnollisia yhdistyksiä ja uusia tulkintoja Raamatusta eikä loppua ole näkyvissä.
Kustaa Vaasa 1496 - 1560
Kustaa Vaasa teki Ruotsista yhtenäisen valtion. Kustaa Vaasa halusi päättää itse kaikesta. Sen vuoksi hän viittasi kintaalla katoliselle paaville ja ryhtyi nimittämään piispansa itse. Siinä sivussa hän päätti myös suomalaisten kohtalosta ja teki meistä luterilaisia. Kustaa Vaasa määräsi, että Lutherin saksankielinen käännös Raamatusta käännetään ruotsiksi ja suomeksi.
Mikael Agricola 1510 - 1557
Mikael Agricola sai tehtäväkseen kääntää Raamatun saksasta suomeksi. Uuden Testamentin suomenkielinen painos ilmestyi 1548. Sitten Kustaa Vaasa leikkasi määrärahat ja Vanhasta Testamentista saatiin valmiiksi vain joitakin suomenkielisiä katkelmia 1551 ja 1552. Raamatun suomenkielinen käännös kokonaisuudessaan ilmestyi vasta Agricolan kuoleman jälkeen 1642.
Miksi me suomalaiset olemme evakelis-luterilaisia?
Juutalaiset pitävät Vanhaa Testamenttia pyhänä kirjanaan. Kristittyjen pyhä kirja on Uusi Testamentti. Olemme kristittyjä ja sen vuoksi Uusi Testamentti on meille tärkeä. Tärkeätä ei ole väitellä juutalaisten kanssa, koska itse uskomme sekä Vanhaan että Uuteen Testamenttiin.
Korostamme kristillistä yhteyttä ja yhtenäisyyttä. Katolinen kirkko on maailman laajuinen kristillinen peruskirkko, suurin ja vanhin. Katolisen kirkon pyhä kirja on Raamattu. Katolinen kirkko katsoo, että sille on annettu Raamatun tulkitsemisen oikeus. Itse asiassa Martti Luther halusi vain puhdistaa katolista kirkkoa ja korjata sen tulkintoja Raamatusta. Tuloksena olikin uskontokuntien moninaisuus ja tulkintojen hajaannus. Meitä Kustaa Vaasan luterilaisia on todella häviävän pieni osuus kristityistä. Missä me kuljemme? Miksi riitelemme tulkinnoista? Eikö olisi korkea aika palata emokirkon helmaan?
Suomi kuuluu jo Euroopan Unioniin ja haluaa päästä sen ytimeen. Suomi pitää jalkaansa myös Naton ovenraossa. Yhteisö, jossa Suomi haluaa olla mukana, on valtaosin katolista perhettä. Katolinen Suomi olisi vakavasti otettava liittolainen. Katolisuus auttaisi avamaan ovia juuri niihin valtakeskuksiin, joihin nyt ulkokautta pyrimme.
perjantai 28. toukokuuta 2010
torstai 27. toukokuuta 2010
Laulu viisujen voittamisen vaikeudesta
Miten Suomi menestyisi euroviisuissa,
haulit himaan saisi kilvassa niin pliisussa?
Maastamuuttajia tartteis monta miljoonaa
olla Euroopassa suomenkieltä puhuvaa!
Ja laulaa
Heijaa, ruusut tulipunaiset
Sulle annan pinnat jokaiset
Tarjolla ois paikka aina jopa finaaliin,
ku budjetista sijoiteltais Europenaaliin
Silloin ytimessä voitasiin me vaikuttaa,
vaikka isot maat ei luopuisikaan rahapajoistaan
Ja laulaa
Heijaa, ruusut tulipunaiset
Sulle annan eurot jokaiset
Pienet maat vois ihan oman kimpan perustaa
Vuorotellen viisuillansa maataan edustaa
Pistesaalis takuuvarma olis turvana
Tarttis ootella ei nolliansa turtana
Ja laulaa
Heijaa, ruusut tulipunaiset
Sulle annan pinnat jokaiset
Perustaa myös voisi suuren mainoskampanjan
Kännyköitä jaettaisiin ympär Euroopan
Soita pisteet Suomelle ja känny omas on,
soittoaikaa lisäksi saat aamunkoittohon!
Ja laulaa
Heijaa, ruusut tulipunaiset
Sulle annan pinnat jokaiset
Vielä yksi keino on, mutt tosi vaikea
löytää biisin tekijä ja biisi haikea,
jota esityskään pystyisi ei pilaamaan
Kuulijat vain saisi toisiansa halaamaan
Ja laulaa
Heijaa, ruusut tulipunaiset
Sulle annan pinnat jokaiset
Antti Kautto 2010
haulit himaan saisi kilvassa niin pliisussa?
Maastamuuttajia tartteis monta miljoonaa
olla Euroopassa suomenkieltä puhuvaa!
Ja laulaa
Heijaa, ruusut tulipunaiset
Sulle annan pinnat jokaiset
Tarjolla ois paikka aina jopa finaaliin,
ku budjetista sijoiteltais Europenaaliin
Silloin ytimessä voitasiin me vaikuttaa,
vaikka isot maat ei luopuisikaan rahapajoistaan
Ja laulaa
Heijaa, ruusut tulipunaiset
Sulle annan eurot jokaiset
Pienet maat vois ihan oman kimpan perustaa
Vuorotellen viisuillansa maataan edustaa
Pistesaalis takuuvarma olis turvana
Tarttis ootella ei nolliansa turtana
Ja laulaa
Heijaa, ruusut tulipunaiset
Sulle annan pinnat jokaiset
Perustaa myös voisi suuren mainoskampanjan
Kännyköitä jaettaisiin ympär Euroopan
Soita pisteet Suomelle ja känny omas on,
soittoaikaa lisäksi saat aamunkoittohon!
Ja laulaa
Heijaa, ruusut tulipunaiset
Sulle annan pinnat jokaiset
Vielä yksi keino on, mutt tosi vaikea
löytää biisin tekijä ja biisi haikea,
jota esityskään pystyisi ei pilaamaan
Kuulijat vain saisi toisiansa halaamaan
Ja laulaa
Heijaa, ruusut tulipunaiset
Sulle annan pinnat jokaiset
Antti Kautto 2010
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
Presidenttien kavalkaadi 1919 - 2012
Carl Johan Ståhlberg (Kaarlo Juho Ståhlberg = K. J. Ståhlberg )
- molempain oikeuksien tohtori
- vastaehdokkaina 1919 G. Mannerheim ja Lauri Kr. Relander
Lars Kristian Relander (Lauri Kristian Relander = Reissu-Lasse)
- filosofian tohtori
- vastaehdokkaana 1925 Risto Ryti
- suositumpi ulkomailla kuin Suomessa
Pehr Evind Svinhufvud af Qvalstad (P. E. Svinhufvud = Ukko-Pekka)
- molempain oikeuksien kanditaatti, filosofian maisteri
- vastaehdokkaina 1931 K. J. Ståhlberg ja Kyösti Kallio
Gustaf Kalliokangas (Kyösti Kallio = Kustu Kustaa Kallio)
- keskikoulu, poikkeuksellisen vaiheikas valtiomiesura
- Suomen Pankin johtokunnan jäsen
- vastaehdokkaina 1937 P.E. Svinhufvud ja K. J. Ståhlberg
Risto Heikki Ryti :)
- molempain oikeuksien kanditaatti
- Suomen Pankin pääjohtaja
- hoiti Kyösti Kallion presidenttikautta 1940 ja
valittiin jatkoon vuoden 1937 valitsijamiehillä
- suosituin suomalainen G. Mannerheimin jälkeen
Gustav Karlovits Mannerheim (Carl Gustaf Emil Mannerheim, G. Mannerheim = Marski)
- saksalais-ruotsalainen vapaaherra, venäläinen kenraaliluutnantti
- Suomen Marsalkka
- 1943 poikkeuslailla vuoden 1937 valitsijamiehet
- suosituin suomalainen Suomessa, ulkomailla tunnetuin suomalainen
Johan Gustaf Hellsten (Juho Kusti Paasikivi = J. K. Paasikivi)
- molempain oikeuksien tohtori, filosofian kanditaatti
- Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja, Suomen Pankin pääjohtaja
- 1946 poikkeuslailla eduskunta, vastaehdokkaana K. J. Ståhlberg
- 1950 vaaleilla, vastaehdokkaina Mauno Pekkala ja Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen (UKK =Urkki)
- lakitieteen tohtori
- vastaehdokkaana 1956 K. J. Fagerholm
- vastaedokkaana 1962 Olavi Honka luopui, Paavo Aitio
- vastaehdokkaana 1968 Matti Virkkunen
- poikkeuslailla 1973
- vastaehdokkaana 1978 Raino Westerholm
Mauno Henrik Koivisto (= Manu)
- filosofian tohtori
- Helsingin säästöpankin pääjohtaja, Suomen Pankin pääjohtaja
- vastaehdokkaina 1982 Harri Holkeri ja Johannes Virolainen
- vastaehdokkaina 1988 Paavo Väyrynen ja Harri Holkeri
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (= Mara)
- kansakoulunopettaja, nobelisti
- vastaehdokkaana 1994 Elisabeth Rehn
- kansainvälinen, suositumpi ulkomailla kuin kotimaassa
Tarja Kaarina Halonen :)
- oikeustieteen kanditaatti
- vastaehdokkaana 2000 Esko Aho
- vastaehdokkaana 2006 Sauli Niinistö
Presidentti vuonna 2012 :) :) :)
- koulutukseltaan lakimies
- Suomen pankin johtokunta- tai muuta pankkitaustaa
- hallitus- tai eduskuntakokemusta
- aikaisemmin koeteltua ehdokkuutta
- laajaa tunnettuutta ulkomaita myöten
- monipuolinen käytännön kielitaito
- monipuolinen näkemys maailman tilasta
Presidentiksi on aina onnistuttu valitsemaan kuhunkin historialliseen tilanteeseen parhaiten soveltuva henkilö, jonka on uskottu pystyvän toimimaan sovittelijana niin maan sisä- kuin ulkopolitiikassa.
Sauli Niinistö näyttäisi täyttävän suuren osan vaatimuksista, mutta hän ei ole käytettävissä eikä oma puolue päästäisikään ehdokkaaksi. Halukkuutta ei myöskään ole Erkki Liikasella. Vanhoja ehdokkaitaan Harri Holkeria, Paavo Väyrystä, Elisabeth Rehniä tai Esko Ahoa omat puolueet tuskin kutsuvat taistoon... entä Olli Rehn? Jyrki Kataisella ja vielä paremmin Alexander Stubbilla olisi ainakin tarvittavaa nostetta. On tosi vaikea nähdä, mistä suunnasta tuuli alkaa tuivertaa. Kaikkia valtaoikeuksia presidentiltä ei pitäisi karsia, sillä ihmisten rakentamat hallintomallit ovat aina pyramideja. Pyramidilla pitää olla kärki. Kärjetön pyramidi on torso. Se on monitahokas, joka ei toimi.
- molempain oikeuksien tohtori
- vastaehdokkaina 1919 G. Mannerheim ja Lauri Kr. Relander
Lars Kristian Relander (Lauri Kristian Relander = Reissu-Lasse)
- filosofian tohtori
- vastaehdokkaana 1925 Risto Ryti
- suositumpi ulkomailla kuin Suomessa
Pehr Evind Svinhufvud af Qvalstad (P. E. Svinhufvud = Ukko-Pekka)
- molempain oikeuksien kanditaatti, filosofian maisteri
- vastaehdokkaina 1931 K. J. Ståhlberg ja Kyösti Kallio
Gustaf Kalliokangas (Kyösti Kallio = Kustu Kustaa Kallio)
- keskikoulu, poikkeuksellisen vaiheikas valtiomiesura
- Suomen Pankin johtokunnan jäsen
- vastaehdokkaina 1937 P.E. Svinhufvud ja K. J. Ståhlberg
Risto Heikki Ryti :)
- molempain oikeuksien kanditaatti
- Suomen Pankin pääjohtaja
- hoiti Kyösti Kallion presidenttikautta 1940 ja
valittiin jatkoon vuoden 1937 valitsijamiehillä
- suosituin suomalainen G. Mannerheimin jälkeen
Gustav Karlovits Mannerheim (Carl Gustaf Emil Mannerheim, G. Mannerheim = Marski)
- saksalais-ruotsalainen vapaaherra, venäläinen kenraaliluutnantti
- Suomen Marsalkka
- 1943 poikkeuslailla vuoden 1937 valitsijamiehet
- suosituin suomalainen Suomessa, ulkomailla tunnetuin suomalainen
Johan Gustaf Hellsten (Juho Kusti Paasikivi = J. K. Paasikivi)
- molempain oikeuksien tohtori, filosofian kanditaatti
- Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja, Suomen Pankin pääjohtaja
- 1946 poikkeuslailla eduskunta, vastaehdokkaana K. J. Ståhlberg
- 1950 vaaleilla, vastaehdokkaina Mauno Pekkala ja Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen (UKK =Urkki)
- lakitieteen tohtori
- vastaehdokkaana 1956 K. J. Fagerholm
- vastaedokkaana 1962 Olavi Honka luopui, Paavo Aitio
- vastaehdokkaana 1968 Matti Virkkunen
- poikkeuslailla 1973
- vastaehdokkaana 1978 Raino Westerholm
Mauno Henrik Koivisto (= Manu)
- filosofian tohtori
- Helsingin säästöpankin pääjohtaja, Suomen Pankin pääjohtaja
- vastaehdokkaina 1982 Harri Holkeri ja Johannes Virolainen
- vastaehdokkaina 1988 Paavo Väyrynen ja Harri Holkeri
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (= Mara)
- kansakoulunopettaja, nobelisti
- vastaehdokkaana 1994 Elisabeth Rehn
- kansainvälinen, suositumpi ulkomailla kuin kotimaassa
Tarja Kaarina Halonen :)
- oikeustieteen kanditaatti
- vastaehdokkaana 2000 Esko Aho
- vastaehdokkaana 2006 Sauli Niinistö
Presidentti vuonna 2012 :) :) :)
- koulutukseltaan lakimies
- Suomen pankin johtokunta- tai muuta pankkitaustaa
- hallitus- tai eduskuntakokemusta
- aikaisemmin koeteltua ehdokkuutta
- laajaa tunnettuutta ulkomaita myöten
- monipuolinen käytännön kielitaito
- monipuolinen näkemys maailman tilasta
Presidentiksi on aina onnistuttu valitsemaan kuhunkin historialliseen tilanteeseen parhaiten soveltuva henkilö, jonka on uskottu pystyvän toimimaan sovittelijana niin maan sisä- kuin ulkopolitiikassa.
Sauli Niinistö näyttäisi täyttävän suuren osan vaatimuksista, mutta hän ei ole käytettävissä eikä oma puolue päästäisikään ehdokkaaksi. Halukkuutta ei myöskään ole Erkki Liikasella. Vanhoja ehdokkaitaan Harri Holkeria, Paavo Väyrystä, Elisabeth Rehniä tai Esko Ahoa omat puolueet tuskin kutsuvat taistoon... entä Olli Rehn? Jyrki Kataisella ja vielä paremmin Alexander Stubbilla olisi ainakin tarvittavaa nostetta. On tosi vaikea nähdä, mistä suunnasta tuuli alkaa tuivertaa. Kaikkia valtaoikeuksia presidentiltä ei pitäisi karsia, sillä ihmisten rakentamat hallintomallit ovat aina pyramideja. Pyramidilla pitää olla kärki. Kärjetön pyramidi on torso. Se on monitahokas, joka ei toimi.
lauantai 15. toukokuuta 2010
Kolme pientä palaa ja muru
Avoimuus ja läpinäkyvyys
Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat saavuttaneet lähes hyveen statuksen. Ne ovat kuitenkin vain hokemia, joilla perusteellaan muutosten tarvetta tai peitellään jo päätettyjä toimenpiteitä. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat välineitä, jotka palvelevat massojen liikkeiden hallintaan tähtääviä toimia. Ihmismassoja ohjaavilla toimilla hillitään kaaosta. Sen vuoksi kullekin aikakaudelle soveltuvat hallinnon keinot nousevat hyveiden tasolle. Useimmiten riittää, kun vanhat ja koetut toimet nimetään uudelleen. Tosiasiassa avoimuus ja läpinäkyvyys päättyvät ihmisen kahteen ensimmäiseen elinvuoteen.
Ideologiat
Ideologiat ovat pitkään olleet oppikirjoissa ihmismielen pohjimmaisia peruselementtejä. Niiden varaan on rakennettu mittavia teorioita pysyvistä käsitteistä ja ne ovat nousseet jotensakin matemaattisten vakioiden asemaan. Tosiasiassa nekin ovat aikasidonnaisia, aikansa kiinnekohtia, joista pidetään kiinni kunnes uskottavampi teoria saavuttaa valta-aseman.
Uskonto ja tiede
Ensin oli uskonto ja vasta sen jälkeen tuli tiede. Tiede pystyy valtaamaan alaa uskonnolta loputtomiin yksityiskohtiin paneutumalla. Tiede tutkii ajan ja paikan rajoittamaa alaa yhä tarkemmin ja tarkemmin. Tiede on ja pysyy rajallisena. Se on osa ihmiskunnan tarinaa ja tärkeä osa yksittäisen ihmisen elämää. Uskonto kattaa sen alueen, johon tiede ei pysty. Uskonto ei kuitenkaan pysty tieteen tavoin kertomaan yksityiskohdista eikä todistelemaan mitään tieteen keinoin. Suurten uskontojen todisteet ovat hyvin vanhoja ja muuttumattomia. Aikojen kuluessa monet uskonnot ovat menettäneet kannattajansa, jolloin kyseiset uskonnot ovat jääneet historiaan vääräoppisina ja taikauskoisina uskomuksina.
Kyynisyys
Mitä on kyynisyys? Kyynisyys on läpinäkyvyyden tunnustamista. Kyynikko on se, joka avoimesti sanoo sen, minkä kaikki näkevät, mutta mitä ei ole sopivaa sanoa. Kyynikon leima lyödään sen otsaan, joka pilaa hetken ilon. Elämme pienessä hetkessä. Se hetki on ilo. Se hetki on onni. Se hetki on kaikki.
Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat saavuttaneet lähes hyveen statuksen. Ne ovat kuitenkin vain hokemia, joilla perusteellaan muutosten tarvetta tai peitellään jo päätettyjä toimenpiteitä. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat välineitä, jotka palvelevat massojen liikkeiden hallintaan tähtääviä toimia. Ihmismassoja ohjaavilla toimilla hillitään kaaosta. Sen vuoksi kullekin aikakaudelle soveltuvat hallinnon keinot nousevat hyveiden tasolle. Useimmiten riittää, kun vanhat ja koetut toimet nimetään uudelleen. Tosiasiassa avoimuus ja läpinäkyvyys päättyvät ihmisen kahteen ensimmäiseen elinvuoteen.
Ideologiat
Ideologiat ovat pitkään olleet oppikirjoissa ihmismielen pohjimmaisia peruselementtejä. Niiden varaan on rakennettu mittavia teorioita pysyvistä käsitteistä ja ne ovat nousseet jotensakin matemaattisten vakioiden asemaan. Tosiasiassa nekin ovat aikasidonnaisia, aikansa kiinnekohtia, joista pidetään kiinni kunnes uskottavampi teoria saavuttaa valta-aseman.
Uskonto ja tiede
Ensin oli uskonto ja vasta sen jälkeen tuli tiede. Tiede pystyy valtaamaan alaa uskonnolta loputtomiin yksityiskohtiin paneutumalla. Tiede tutkii ajan ja paikan rajoittamaa alaa yhä tarkemmin ja tarkemmin. Tiede on ja pysyy rajallisena. Se on osa ihmiskunnan tarinaa ja tärkeä osa yksittäisen ihmisen elämää. Uskonto kattaa sen alueen, johon tiede ei pysty. Uskonto ei kuitenkaan pysty tieteen tavoin kertomaan yksityiskohdista eikä todistelemaan mitään tieteen keinoin. Suurten uskontojen todisteet ovat hyvin vanhoja ja muuttumattomia. Aikojen kuluessa monet uskonnot ovat menettäneet kannattajansa, jolloin kyseiset uskonnot ovat jääneet historiaan vääräoppisina ja taikauskoisina uskomuksina.
Kyynisyys
Mitä on kyynisyys? Kyynisyys on läpinäkyvyyden tunnustamista. Kyynikko on se, joka avoimesti sanoo sen, minkä kaikki näkevät, mutta mitä ei ole sopivaa sanoa. Kyynikon leima lyödään sen otsaan, joka pilaa hetken ilon. Elämme pienessä hetkessä. Se hetki on ilo. Se hetki on onni. Se hetki on kaikki.
maanantai 3. toukokuuta 2010
Kenelle kellot soivat...
Kreikan julkinen talous pitää nostaa lainarahoilla kuiville. Lainarahat tarvitaan siihen, että voidaan laskea Kreikan julkisen sektorin eläkkeet, palkat ja palvelut alas. Suomalaiset osallistuvat kreikkalaisten elintason laskemiseen keräämällä laina-apua, mikä tarkoittaa vähintään 300 euron panostusta jokaista suomalaista kohti.
Luottoa tarjoavien maiden joukko saattaa vielä pienentyä, jolloin niiden osuudet lainapotista kasvavat. Siinä joukossa Suomen on kunniakasta pysyä.
Lisäksi Kreikan temppu ja miten se tehdään, on monen muunkin euromaan ulottuvilla. Mistä niitä lainarahoja oikein riittää? Toivottavasti Suomen luottokelpoisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jotta Suomi saa joka käänteessä olla luotonantajien ytimessä. Siihen euromaiden ytimeen eivät kaikki maat pääse!
Miten homma hoituu, kun maassa maan jälkeen pitää julkinen talous saada kuntoon väestön elintasoa laskemalla? Onnistuuko se minkäänlaisella lainoittamisella, vaikka puolet väestöstä pudotettaisiin kivikauteen? Ilmeisesti euromaiden piirin laajentaminen perustuu samaan ideaan kuin koko unionin perustaminenkin: Liike-elämä saa valtiot tiukkaan ohjaukseen. Pankkiirit lainaavat korkealla korolla rahaa valtioiden budjettivajeisiin. Poliitikot kilpailevat hallitusvastuusta päästäkseen palkitsemaan kannattajiaan. Vahvat kuppaavat heikkoja. Ja kupattavaa riittää, sillä kansan käsi on karttuisa. Jäsenmaat toimivat lypsylehminä. Kun pankit ovat lypsäneet yhden maan, niin sen välityksellä ne jatkavat vielä muidenkin maiden lypsämistä. Sitten otetaan uusi maa lypsettäväksi ja sama toistuu. Kivikausikaan ei muodostu esteeksi.
Miten debet ja kredit menivätkään? Kumpi on ikkunan ja kumpi oven puolella? Eikö kellojen tulisi jossakin kilistä? Vai joko kellot suorastaan soivat? No, joo. Idän suuret pankkiirit saadaan apuun kelloja soittamattakin eikä sen kauempana ole ketään kuulolla, ei ketään, ei yhtikäs mitään...
Luottoa tarjoavien maiden joukko saattaa vielä pienentyä, jolloin niiden osuudet lainapotista kasvavat. Siinä joukossa Suomen on kunniakasta pysyä.
Lisäksi Kreikan temppu ja miten se tehdään, on monen muunkin euromaan ulottuvilla. Mistä niitä lainarahoja oikein riittää? Toivottavasti Suomen luottokelpoisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jotta Suomi saa joka käänteessä olla luotonantajien ytimessä. Siihen euromaiden ytimeen eivät kaikki maat pääse!
Miten homma hoituu, kun maassa maan jälkeen pitää julkinen talous saada kuntoon väestön elintasoa laskemalla? Onnistuuko se minkäänlaisella lainoittamisella, vaikka puolet väestöstä pudotettaisiin kivikauteen? Ilmeisesti euromaiden piirin laajentaminen perustuu samaan ideaan kuin koko unionin perustaminenkin: Liike-elämä saa valtiot tiukkaan ohjaukseen. Pankkiirit lainaavat korkealla korolla rahaa valtioiden budjettivajeisiin. Poliitikot kilpailevat hallitusvastuusta päästäkseen palkitsemaan kannattajiaan. Vahvat kuppaavat heikkoja. Ja kupattavaa riittää, sillä kansan käsi on karttuisa. Jäsenmaat toimivat lypsylehminä. Kun pankit ovat lypsäneet yhden maan, niin sen välityksellä ne jatkavat vielä muidenkin maiden lypsämistä. Sitten otetaan uusi maa lypsettäväksi ja sama toistuu. Kivikausikaan ei muodostu esteeksi.
Miten debet ja kredit menivätkään? Kumpi on ikkunan ja kumpi oven puolella? Eikö kellojen tulisi jossakin kilistä? Vai joko kellot suorastaan soivat? No, joo. Idän suuret pankkiirit saadaan apuun kelloja soittamattakin eikä sen kauempana ole ketään kuulolla, ei ketään, ei yhtikäs mitään...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)