Vihapuhetta ei voida sallia. Vihapuhe lietsoo vihaa, joka kytee pinnan alla. Vihanpurkaus kohdistuu yleensä lähimpään kohteeseen. Sokean vihan vallassa oleva tekijä kykenee tuntemaan vain silmitöntä vihaa. Vihan hedelmät jäävät jäljelle pitkäksi aikaa. Isoviha muistetaan vieläkin, vaikka Pohjan sodasta on kulunut 300 vuotta.
Vihalla on monet kasvot ja jokainen potee jotakin vihaa. On se sitten ryssä-, natsi-, hurri-, jutku-, nekru- tai muuta muukalaisvihaa. Joku vihaa esimiestään, toinen anoppiaan. Viha voi kohdistua kerjäläisiin, veronkiertäjiin, koronkiskureihin, toimeentulotuensaajiin, toisinajattelijoihin, ökyrikkaisiin, hurjastelijoihin, hitureihin, homoihin, parittajiin, uskovaisiin, ateisteihin, vanhuksiin, lapsiin, naisiin, naapureihin, poliitikoihin ja koirankakkoihin.
Sadussa kuningatar vihasi Lumikkia niin paljon, että antoi tappokäskyn. Vihan riivaama voi vihata itseään yhtä lailla kuin koko maailmaa. On hyvä muistaa, että Herran pelko on viisauden alku. Esivallan tehtävänä on pitää viha kurissa. Kun viha saa vallan ja johtaa tekoihin, on piru merrassa!
