Meidän aikamme tiedemiesten mukaan maailmankaikkeus on syntynyt suuresta alkuräjähdyksestä. Vielä ennen Kolumbuksen matkoja tiedemiehet olivat sitä mieltä, että maapallo on pannukakku. Tiedemiehet olivat jonkin aikaa sitäkin mieltä, että aurinko kiertää maata. Ennen Raamatun aikoja jumaloppineet pitivät aurinkoa jumalana. Raamatun luomiskertomuksen mukaan Jumala loi taivaan ja maan, auringon, kuun ja tähdet. Raamattu ei kerro, miten koko maailmankaikkeus on luotu eivätkä jumaloppineet tiedä, mistä Jumala itse on peräisin. Aihe on tabu, joten sitä ei ole soveliasta pohtia. Toisaalta Raamatun käsite iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen tuntuu järkevämmältä teorialta kuin tiedemiesten laskelmat suuresta alkuräjähdyksestä.
Ei tarvinne olla tiedemies tai jumaloppinut voidakseen epäillä, että maailmankaikkeus ei ole voinut syntyä suuresta alkuräjähdyksestä. Maailmankaikkeus pitäisi silloin rajata ihmisen käsittämäksi maailmankaikkeudeksi, jolloin se mallintaa vain pienen osan kaikkeudesta. Vanha kansa tietää, ettei tyhjästä voi nyhjästä. Vanha kansa tietää myös, ettei tyhjä paukahda. Big Bang lienee siis hokkus pokkusta ja huuhaata suurella hoolla. Tulevat sukupolvet ehkäpä nauravat sille samalla tavalla kuin tämän päivän ihmiset pannukakku-teorialle. Mutta näillä teorioilla mennään, sanoisi radiotoimittaja.
torstai 16. kesäkuuta 2011
torstai 2. kesäkuuta 2011
Totta vai valhetta?
Uskomme mukaan Jeesus sanoi: "Minä olen tie, totuus ja elämä." Mitään muuta yhtä ehdotonta kukaan historiallinen tai nykyhetken henkilö ei ole väittänyt olevansa. Sen sijaan on olemassa hetken tai ehkä jopa kymmeniä tai satoja vuosia kestäneitä uskomuksia, luuloja, epäilyjä, vihjauksia, väitteitä ja vastaväitteitä, jopa ideologioita. Asiakohtainen totuus näyttää riippuvan näkökulmasta, katsantokannasta, eduntavoittelusta, asenteesta, ajankohdasta ja mistä milloinkin.
Teosta, josta yksityinen henkilö tuomitaan, valtiovalta saa kunnian kiduttamisesta, tappamisesta ja tuhoamisesta ilman oikeudenkäyntiä. Joissakin valtioissa syytetyt saavat virua tyrmässä oikeudenkäyntiin saakka, kun taas toisissa päästetään vapaalle jalalle takuita vastaan. Toisaalla oppositiomiehet tapetaan, pidetään vangittuina tai arestissa niin kauan kuin valtapuolue pysyy vallassa. Puoluekantansa perusteella poliitikkojen on pakko olla täysin vastakkaista mieltä yhdestä ja samasta asiasta. Myös itsensä kanssa poliitikkojen on oltava eri mieltä yhdestä ja samasta asiasta - riippuen siitä, ovatko hallituksessa vai oppositiossa. Oikeuskäytännöt ja politikointi eivät pyri totuuteen, vaan valtaan, vallan säilyttämiseen ja ihmismassojen hallitsemiseen. Se on kuitenkin hyväksyttävää, koska sekasortoa ja kaaosta on vältettävä kaikin keinoin.
Valehtelemista pidetään yleisesti sallittuna silloin, kun toden sanominen tuntuu yksinkertaiselta ja lapselliselta. Valkoista valhetta jopa suositellaan aina, kun sen uskotaan aiheuttavan vähemmän vahinkoa ja kärsimystä kuin totuuden puhumisen. Vanha viisaus on, että ´kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa´, mutta sanoman voi tulkita ainakin kahdella tavalla: Sodassa ja rakkaudessa on oikeus mihin hyvänsä tai että niin vain on eikä asialle mitään mahda!
Yhtä hyvin arkielämässä kuin juhlapuheissa totuus ja valhe sekoittuvat toisiinsa. Ne ovat erottamaton osa jokapäiväistä elämää, sillä asioilla on aina vähintäänkin kaksi puolta - aivan kuin makkaralla toinen pää ja toinen pää. Sen vuoksi on hyvä aina silloin tällöin palata vanhoihin kirjoituksiin: "Minä olen tie, totuus ja elämä."
Teosta, josta yksityinen henkilö tuomitaan, valtiovalta saa kunnian kiduttamisesta, tappamisesta ja tuhoamisesta ilman oikeudenkäyntiä. Joissakin valtioissa syytetyt saavat virua tyrmässä oikeudenkäyntiin saakka, kun taas toisissa päästetään vapaalle jalalle takuita vastaan. Toisaalla oppositiomiehet tapetaan, pidetään vangittuina tai arestissa niin kauan kuin valtapuolue pysyy vallassa. Puoluekantansa perusteella poliitikkojen on pakko olla täysin vastakkaista mieltä yhdestä ja samasta asiasta. Myös itsensä kanssa poliitikkojen on oltava eri mieltä yhdestä ja samasta asiasta - riippuen siitä, ovatko hallituksessa vai oppositiossa. Oikeuskäytännöt ja politikointi eivät pyri totuuteen, vaan valtaan, vallan säilyttämiseen ja ihmismassojen hallitsemiseen. Se on kuitenkin hyväksyttävää, koska sekasortoa ja kaaosta on vältettävä kaikin keinoin.
Valehtelemista pidetään yleisesti sallittuna silloin, kun toden sanominen tuntuu yksinkertaiselta ja lapselliselta. Valkoista valhetta jopa suositellaan aina, kun sen uskotaan aiheuttavan vähemmän vahinkoa ja kärsimystä kuin totuuden puhumisen. Vanha viisaus on, että ´kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa´, mutta sanoman voi tulkita ainakin kahdella tavalla: Sodassa ja rakkaudessa on oikeus mihin hyvänsä tai että niin vain on eikä asialle mitään mahda!
Yhtä hyvin arkielämässä kuin juhlapuheissa totuus ja valhe sekoittuvat toisiinsa. Ne ovat erottamaton osa jokapäiväistä elämää, sillä asioilla on aina vähintäänkin kaksi puolta - aivan kuin makkaralla toinen pää ja toinen pää. Sen vuoksi on hyvä aina silloin tällöin palata vanhoihin kirjoituksiin: "Minä olen tie, totuus ja elämä."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)