Tammerfors, en av de tre av den tredje Gustaf

Tampere låter som rent estniska namnet tamm (tammi), pere (perhe). Tammiperhe kan ju inte vara något namn på stan. Vid forsen har det redan på 1400-talet funnits byn som hette Tambro och därifrån kommer namnet också. Leden "pere" kommer från litauernas huvudgud som hette Perhuna (perkele, peruna osv).

I Tammerfors har vi också Pyynikki. Varifrån kommer namnet? Troligen är saken så att någon gång i världen levde herr Niklas Pyy på åsen och enligt Niklas "Nikki" Pyy har man börjat tala om Pyy-Nikki där redan på 1500-talet låg en by som hette Pynickilä vars invånare alltså var pynicker (pyniköitä).

Annars skulle åsen heta Tammeråsen enligt Tammerfors som strömmar genom åsen. Tammåsen kan namnet ju inte vara då det redan finns Ekåsen (Tammiharju), som ligger på Västra Nyland. Ekenäs torde ha fått sitt namn på basen av det att det växer bara ekar på den orten. Eken trivs väl bättre på åsen än vid forsen och därför är det bara bra att Tampere heter Tammerfors (mer fors än tamm). Som nya namn av staden kunde också vara Tammettuvirta, Tampiomylly, Tampiola eller Tampio men dom låter ytterst dåliga.

På strandkullan står det också Näsinneula såsom nål på näsan och kunde lika bra heta Nålnäsa. Staden kan emellertid inte heta Näsby, fastän hela stan ligger på den södra änden av Näsijärvi. Det kan man säga att Nääsville ligger vid Nääsjärvi. Vid andra sidan av Pyynikki - som är världens högsta sandhöjden - har vi Pyhäjärvi (en helig sjö), men det namn har nästan varannan ort gett till sin skogsjö. Helsingfors kommer naturligtvis inte i fråga och Sandhöjden låter mera järnvägshållplats.

Men föreslår  man nu vilket namn som helst kan man tänka att staden inte heller kan heta Pyynikkilä då Nikkilä har vi redan på Östra Nyland. Nääsville är sliten och Manse varaktig. Nysseby passar inte alls. Men staden av den tredje Gustaf ska helt enkelt heta Kungsta eller Kingis och i så fall återvänder vi igen till estniskt namn då king (kenkä) påminner oss av skofabrikernas vackra stad såsom staden var på största delen av 1900-talet.

I Tammerfors har vi redan restaurant Kustaa III och Kungsgatan såsom i Stockholm. Förkortning av namnet Tampere är Tre och det vinkar också till trean. Så varför byta namn? Tammerfors har två syskon som heter Kuopio och Östersund. De här tre var de enda städerna som grundades på 1700-talet av Sveriges konung och den konungen var den tredje Gustaf. Tänk nu på det att Tammerfors i dag är hela Nordens största innerstad. Så att låt oss Staden heta Tammerfors och Tampere. De börjar ju låta ännu bättre och bättre!

Menestyksen kivijalat

Mitä yhteistä on politikoimisella, sukulaissuhteilla, oppiarvoilla ja salaseuroilla? Ne muodostavat systeemin, joka johtaa menestykseen.

Politiikka
Politiikkaan mukaan lähtevä henkilö haluaa ensisijaisesti käyttää politiikkaa keppihevosena tullakseen valituksi luottamustehtäviin ja tullakseen nimitetyksi hyvään virkaan tai toimeen julkishallinnossa tai yhtä hyvin päästäkseen hoitamaan rahakkaita tehtäviä liikemaailmassa, yksityisellä sektorilla.

Sukulaissuhteet
Äveriäs suku ja vaikutusvaltaiset tuttavat ovat yhtä varma keino päästä vihreälle oksalle, vaikka omat lahjat eivät aivan ruudin keksimiseen riittäisi. Hyvät suositukset antavat ilmaa siipien alle ja lennättävät kauas, pätevämpien tyyppien saavuttamattomiin.

Oppiarvot
Korkea koulutustaso on jopa ehdoton edellytys tiettyihin tehtäviin. Parhaille preppauskursseille, parhaisiin oppilaitoksiin ja korkeimpiin oppiarvoihin kilvoitellaan sekä omilla henkisillä voimavaroilla että käyttöön uskotuilla rahavaroilla.

Salaseurat
Salaseuroihin päästään jäseniksi vain hyvillä suosituksilla. Salaseurojen jäsenistö valvoo julkishallinnon ja liike-elämän nimityksiä ilman, että edes media pääsee taustoihin käsiksi.

Paras kokonaistulos saadaan, kun kaikki nämä keinot ovat käytettävissä: Jos yksi kivijalka pettää, jäljelle jää vielä kolme. Ja yksikin näistä jaloista riittää takaamaan koko elinkaaren mittaisen menestyksen. Verkostoituminen antaa lisävoimaa, mutta se sisältää myös riskin: Verkostoituja voi sotkeutua verkkoonsa ja jäädä verkkonsa vangiksi.

Onneksi elämä on monimuotoista. Kivijalkojen lisäksi on käytettävissä myös puujalkoja. Ja menestykseen voi päästä vaikka kieriskelemällä...esimerkiksi rahassa. Aivan harvinaista ei myöskään ole, että koko elämäntyö nousee arvoon arvaamattomaan vasta kilvoittelijan kuoleman jälkeen ja hyödyn keräävät vallan muut tahot.

Tämä vahva systeemi ei siis olekaan aukoton. Eipä tietenkään, vaan siinä on porsaanmentäviä reikiä, jotka nekin johtavat - menestykseen! Tarvitaanko menestykseen vielä muutakin? Tottahan toki! Tässä on esiteltynä vasta jalkopää, joten onnea matkaan!

Minkä lama tuo, sen nousukausi vie

Ihmeelliset tilastot antavat kertoa, että kun Suomen tuhannen rikkaimman tulot ovat lamasta johtuen pudonneet 25 %, niin tuloerot köyhimpiin maanmiehiin ovat kaventuneet.

Köyhyysrajan tuntumassa elää miljoona suomalaista. Kuukausitulot ovat alle tuhannen euron paikkeilla (1 000 e/kk). Joku omistaa pesukoneen, toinen jopa television. Enempi omistus tekee jo tiukkaa. Vuokra, sähkölasku ja muut maksut pitävät joka tapauksessa huolen siitä, että vaatteisiin yms. ei jää rahaa. Joka päivä pitäisi syödäkin. Kaikesta lamasta huolimatta tulotaso on päässyt nousemaan jopa niin, että tilastoihin voidaan kirjata korotusta pyöreät 10 euroa kuukaudessa. Tonnin kuukausitulotkin ovat tällöin hulppeat tuhatkymmenen euroa (1010 e/kk).

Suomen 1 000 rikkaimman tuloja ja omaisuutta tuskin kukaan pystyy arvioimaan.

Otetaan sen sijaan laskennalliseksi perustaksi noin sadan (100) eniten ansaitsevan suomalaisen tulotaso minimissään. Laskutoimituksen helpottamiseksi arvioidaan tulojen alarajaksi 300 000 euroa kuukaudessa. Heidän tulotasonsa kuuluu puolestaan laman aikana romahtaneen 25 %:lla eli 75 000 eurolla kuukaudessa. He joutuvat tässä kurjuudessa kituuttamaan muutaman vuoden 225 000 euron kuukausituloilla. Onneksi tällä väellä on omaisuutta ja sijoituksia sen verran, ettei yhden ihmisen elinaika riitä kaiken tuhlaamiseen.
Eikä tuhlareista todellakaan voida puhua: Uuden nousukauden siemen on jo itämässä, omaisuus ja sijoitukset kasvavat kovaa kyytiä.

Mutta laman tässä vaiheessa tuloerot ovat kuin ovatkin kaventuneet! Tuloryhmien ääripäät ovat lähentyneet. Miljoona ihmistä on ottanut tunnustelevan askeleen ylöspäin ja pieni kärkijoukko tullut rehdisti vastaan alaspäin. Siunattu lama lähentää ihmisiä. Lama yrittää kuroa umpeen kuilua, jota seuraava nousukausi taas repii auki. Ei voi muuta kuin toivoa, että seuraava nousukausi tulisi olemaan edes verkkainen.

Toisaalta ei pidä unohtaa, että kaiken aikaa elämä sykkii verevänä kuilun molemmilla reunoilla. Aurinko paistaa erottelematta myös risukasaan. Onnellisuus on aitoa ja kukoistaa tämän päivän Suomessa - kaiken maailman melskeen keskellä.