Kun keskiaika hiipi kalevalaiseen korpeen

Euroopassa oli eletty keskiaikaista elämää jo 600 vuotta, kun kalevalaista metsien kansaa alettiin opastaa eurooppalaisten tavoille vuonna 1155. Silloin Rooman paavin lähettämä piispa Henrik sotajoukkoineen saapui käännyttämään pakanoita roomalaiskatoliseen uskoon. Jatkuviin kahinoihin oli totuttu karjalaisten, novgorodilaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kesken kaakossa, joten Rooman paavin lähettiläät aloittivat ristiretkensä lounaasta. 

Sopivaksi paikaksi oli katsottu lähellä Turkua, Kaarinan edustalla sijaitseva Kuusiston saari, jolle ensimmäiset puiset piispanlinnan rakenteet pystytettiin 1290 -luvulla. Turku oli vaurasta aluetta jo vuonna 1229, joten Rooman paavi siirsi piispanistuimen Turun alueelle. Suomenlahden itäpuolella oli linnoituksia Narvassa 1200-luvulta, Rakveressa 1250-luvulta ja Viipurissakin vuodesta 1293 alkaen. Niihin suuntiin ei Rooman asettamilla piispoilla ollut menemistä.

Euroopan väkiluku pyöri noihin aikoihin ehkä 50 miljoonan seutuvilla. Nopeimmin väestö kasvoi Pohjois-Euroopassa. Etelä-Euroopan metsät oli hakattu ja raivattu pelloiksi Keski-Eurooppaan asti. Kaupungit saastuivat kiihtyvässä tahdissa ja taudit pääsivät leviämään nopeasti. Yhteiskunnallisia oloja leimasivat säätyjako, herruuden ja alamaisuuden eri muodot, sotia johtava aatelisto, rukoileva hengellinen sääty ja ruumiillista työtä tekevä rahvas.

Euroopassa kypsynyt keskiaika hiipi pohjoiseen linnoitusten kautta. Nykyisin nuo keskiaikaiset linnat - väkivaltaisesta historiastaan tai ehkä juuri siitä johtuen - ovat suosittuja lomamatkakohteita. Esimerkiksi Saarenmaalla sijaitsevaa Kuresaaren piispanlinnaa oli alettu rakentaa jo 1200-luvulla ja se valmistui 1300-luvulla. Myös saksalainen ritarikunta oli rakentanut linnansa Pöltsamaalle 1272. Vastseliinan piispanlinna rakennettiin vuonna 1342. 

Haapsalun piispanlinnaa alettiin rakentaa 1200-luvulla ja se näki parhaat päivänsä vielä 1500-luvun alkupuolella. Linna vaurioitui Liivinmaan sodan aikana ja Pietari Suuren käskystä muureja tuhottiin vielä 1700-luvulla. Suomessa Kuusiston piispanlinnan kivimuureja alettiin rakentaa 1300-luvulla ja linnan varustamista jatkettiin 1500-luvulle saakka, kunnes Kustaa Vaasa raunioitti linnan vuonna 1523 ja toteutti uskonpuhdistuksen.

Jos vertaa nykyihmisen touhuja esi-isien puuhasteluun, niin voi hyvällä syyllä todeta, ettei omena ole kauaksi puusta pudonnut.  
 

Oodi sodalle

Oi, sä sotaisa ikiaikain ihminen! Aatami ja Eeva eivät ehtineet kokea sotien kiihkoa, sillä kaksi ihmistä sai aikaan vain perheriitoja. Sen sijaan heidän perillisensä Kain ja Abel pääsivät tappamisen makuun. Raaka väkivalta on koko ihmiskunnan historian ajan viitoittanut tietä onnelliseen elämään.

Tuskin voidaan löytää ajanjaksoa, jolloin maapallon jollakin kolkalla ei olisi sodittu. Vain sota tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden sellaiseen raakuuteen, josta mikään petoeläin ei pysty edes uneksimaan.

Tappamisen ohella sotakiihkoon kuuluu oleellisena osana kokonaisvaltainen hävitys ja tuho. Luonnonsuojelu ei tule kysymykseen. Kulttuuriarvot joutavat romukoppaan. Tasa-arvosta luovutaan. Totuuden piilottelu ja vääristely muuttuvat hyveiksi tai ainakin keinoiksi, joiden avulla onnekas yksilö saattaa säilyä hengissä.

 Ohhoh, mutta näillä mennään, kun ei parempaakaan tietä onnelliseen tulevaisuuteen ole keksitty!