No peace, no war

Ei ole ihmisen luomaa demokratiaa eikä diktatuuria, jossa valta ei voi vaihtua eikä valtakuntaa, jonka rajat eivät voi muuttua. Vastakkaiset elementit ovat aina olleet olemasssa ja pysyvät voimassa sen jälkeen, kun ihmiskunnan vaellus päättyy.

Ihmisiä oli alussa vähän, mutta tänä päivänä jopa liikaa. On ympäri käyty ja yhteen tultu. Uutta elintilaa ei tahdo löytyä. Yhteisen sävelen löytäminen on hakusessa. Jopa ne, jotka pyrkivät kohtuulliseen kulutukseen, yrittävät repiä siitä, mitä muilta jää tai jopa pärjätä sillä, mikä ei muille kelpaa.

Ihmiselämän lyhyessä juoksussa taistellaan kaikista todellisista ja epätodellisista eduista kaikilla mahdollisilla tasoilla. Ei ole mitään niin pyhää ja yhteistä hyvää, josta ei voitaisi nostaa oikeudenkäyntiä eikä niin vähäpätöistä syytä, joka ei kelpaisi sodan julistamiseen naapurivaltiota vastaan.

Näillä mennään

 Arkeologisten tutkimusten mukaan ja kirjoitetun historian todistamista myöhemmistä ajoista alkaen ihminen on käynyt pienien kahakoiden lisäksi laajempiakin sotia. Sodilla on aina ollut sama tarkoitus eli vallata lisää alueita ja luonnonrikkauksia. Mitään poikkeuksia asiaan ei ole nähtävissä tänäkään päivänä.

Monenlaisilla nimikkeillä esiintyvien hallitsijoiden alamaisina toimivat kansakunnat toimivat edelleen pyramidien muotoisina järjesteleminä. Ylärakenteet näyttävät suuntaa ja alaspäin laajenevat kerrokset toimivat koneistoina.

Valtavaksi kasvanut väestömäärä, luonnonvarojen rajallisuus, kiihtyvä tekninen kehitys ja nopeutunut ilmaston lämpeneminen riittäisivät antamaan tutkimista ja työtä nykyisille ja tuleville sukupolville, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta myös nykyisten sukupolvien ajatukset noudattavat esi-isien pääkallojen sisässä vuosituhansien aikana muodostuneita käsityksiä siitä, miten asiat on hoidettava, joten näillä mennään!

Pelotteen käsite

Vallan kahvassa kulloinkin esiintyvät henkilöt käyttävät tuhoaseista nimitystä pelote. He välttävät puhumista tuhoamiseen ja hävittämiseen kehitetystä teknologiasta. Kuitenkin päivittäiset uutiset sieltä, missä uusimpia aseita käytetään, kertovat karua kieltä tavallisten ihmisten kärsimyksistä, asumiskelvottomiksi tuhotuista rakennuksista ja kaikenlaisen inhimillisen avun puutteesta.

Tietenkin pelotteella on tarkoitus hälventää pelkoa niiden ihmisten keskuudessa, joita kurjat olosuhteet eivät ole tavoittaneet. Pelote ei kuitenkaan riitä ennen kuin viimeinenkin kortti on katsottu, sillä myös pelotteeseen perustuva politiikka on peliä, jossa voittaja saa kaiken.

Kun tavoitteena on voitto viimeistä korttia kääntämällä, niin mikään ei ole pyhää eikä kallista. Silloin urhoollisimmat kuolevat ensimmäisinä ja parhaissa suojissa värjöttelevät jäävät nuolemaan haavojaan... ja vasta silloin voittajat pystyvät sopimaan niistä asioista, joista sopiminen ennen katastrofia oli täysin mahdotonta. 

Tilanne päällä

Kaveri soitteli, että oli juuri tullut syömään tasokkaaseen ravintolaan ja maistellut alkudrinkkiä. Hän oli toistamiseen palauttanut ruoka-annoksensa keittiöön, koska annokset olivat reunoiltaan hieman käristyneitä eivätkä annosten asettelutkaan häntä miellyttäneet.

Silloin koko ravintolarakennus tärähti voimakkaan räjähdyksen voimasta. Keittiöstä tulossa oleva tarjoilija kaatui kasvoilleen ja tarjotin annoksineen levisi pitkin lattiaa. Koko ravintolan täytti paksu savu ja kokki konttasi tulenliekkien läpi ulos keittiöstä. Hän pyysi asiakkailta anteeksi häiriötä ja kuoli lattialle. Osa asiakkaista pääsi ryntäämään ulos kadulle viime hetkellä - ennen kuin koko rakennus romahti kasaan.

Saimme kuulla poliisilta, että kohdalle oli osunut drooni. Saimme tietää, että drooneja oli osunut myös kouluun, meijeriin, vanhainkotiin ja muutamiin muihin asuinrakennuksiin. Päättelimme siitä, että toisistaan etäällä olevien - kaukaisten valtioiden välillä olevat erimielisyydet olivat saaneet aikaan tämän yllättävän sekasotkun. Joku epäili myös, että mannerten väliset raha-asiat ovat jo niin pahasti sotkussa ja sidoksissa toisiinsa, että yhteisymmärrykseen tarvitaan useiden valtiokoneistojen koko laajuus ja kaikki voima.

 

Lintu vai kala?

Tänä päivänä ihminen katsoo olevansa luomakunnan kehityksen huipulla. Maapallon eri kehitysvaiheissa selviytyneiden elollisten olioiden kehitystä voidaan hahmotella joko erilaisista uskonnollista tai tieteellisistä lähtökohdista. Tämän kirjoituksen lähtökohtana on jokamiehen pähkäily. 

Ei voitane sulkea pois väittämää, että elollisten olentojen kantamuodot olisivat kehittyneet valtamerten syvyyksissä. Jopa merikilpikonnat ovat osoituksena siitä, että kömpiminen vedestä maankamaralle on jo ammoisina aikoina opittu taito. Nykyihmiselläkin on perinnöllinen ominaisuus oppia uimaan ja sukeltamaan sekä käyttämään merten eläviä ravinnokseen.

Hyvät olosuhteet merivesissä johtivat valaiden kehittymiseen ja hyvät olosuhteet maankamaralla hirmuliskojen ja mammuttejen kehittymiseen. Aikojen kuluessa maaeläimet joutuivat kuitenkin kohtaamaan vaikeampia elinolosuhteiden muutoksia kuin merieläimet, joten merten suojissa asustaa edelleen vanhempia lajeja kuin maan pinnalla.

Jotkut kalat kehittivät evillään jopa liitotaitoja vetten yläpuolella, mutta siinäkin lajissa kuivalla maalla kehitys oli nopeampaa: Liito-oravat jäivät ehkä edellisten tasolle, mutta monipuoliset linnut ovat jo pitkään sekä lentäneet että liitäneet ilmassa, kävelleet maassa ja uineet sekä sukeltaneet vedessä. Lisäksi linnut ovat navigoineet mannerten välisillä reiteillä paljon ennen ihmistä.

 Nykyihmiselle kaikki lintujen taidot ovat vähitellen kehittyneet joko oman kehon kyvyillä tai apuvälineiden avulla vielä paremmiksi. Sisäelimet, suu ja silmät ovat peräisin jo merien syvyyksistä, sormet ja varpaat apinoiden esi-isiltä, häntäluu hännällisiltä lajeilta eikä karvoitustakaan tarvitse kovin kaukaisesta sukupuusta hakea.

Ihmisen kehityskaaren suurimmaksi pulmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan älykkyys, joka on kehittynyt ymmärrystä nopeammin
.

Kehäpäätelmä

Ihmiskunnalle soveltuvat asuinalueet käyvät yhä ahtaammiksi. Samaan aikaan kun vauraat kansakunnat yrittävät varata itselleen elinkelpoisimmat alueet, pienet kansakunnat joutuvat vahvempien jalkoihin ja kiertolaisiksi muihin maihin.

Taustalla ovat valtavat pääomat, joita vain harvat hallinnoivat. Omistussuhteiden vyyhti on kasvanut niin suuriin mittoihin, ettei pienillä valtioilla sen paremmin kuin suuremmillakaan näytä olevan kunnollista käsitystä siitä, miten maailmantaloutta tulisi kehittää.

 

Suurimpien rikkauksien jakamisesta on harvoin päästy sopuun rauhanomaisin keinoin, joten tänäkin päivänä ratkaisuun pyritään voimakeinoin ja aikakauden uusinta aseistusta käyttäen. Periaatteessa telluksen asuttaminen on koko ihmiskunnalle yhtä vaikea asia kuin riitaisalle pariskunnalle yhteisistä asioista sopiminen.

Kevyt eurooppalainen näkökulma noin 1 000 vuoden ajalta

Vuonna 1047 Jerusalemissa vierraillut persialainen pyhiinvaeltaja pääsi historian lehdille, kun hän luuli kuulleensa, että muslimit ja juutalaiset uskovat, että Jerusalemiin haudattu ruumis ei mätäne haudassa...

Vuonna 1147 käynnistyivät 2. ristiretken tapahtumat, kun paavi Eugenius III määräsi ristiretkien laajentamisen koskemaan  myös Iberian niemimaata, Vähä-Aasiaa ja Itämeren eteläpuolisia alueita. Samana vuonna suuntautui ensimmäinen virallinen ristiretki myös Itämeren eteläpuolelle, vendejen asuinseuduille.

Vuonna 1247 italialainen fransiskaani Johannes de Plano Carpini kirjoitti Mongolien historian. Hän oli tunnetuin lähettiläistä, jotka paavi Innocentius IV ja Ranskan kuningas Ludvig IX Pyhä lähettivät taivuttamaan mongoleita kristinuskoon.

Vuonna 1347 Englannin kuningas Edvard III valtasi Calais`n kaupungin. Samana vuonna englantilaiset voittivat skotit Neville’s Crossin taistelussa. Sodat liittyivät 116 vuoden ajan jatkuneisiin sotiin Euroopassa ja johtivat osaltaan kansallisvaltioiden muodostumiseen.

Vuonna 1447 valittiin paaviksi Tomaso Parentucelli eli paavi Nikolaus V, joka suosi humanismia ja toi renessanssin vaikutteita Roomaan. Nikolaus V halusi palauttaa Rooman Italian tärkeimmäksi sivistyskeskukseksi.

Vuonna 1547 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V alle­kirjoitti osmanien kanssa Adrianopolin rauhansopimuksen, jossa hänen oli pitkän arvonimiluettelonsa sijasta käytettävä vain yhtä arvonimeä eli Espanjan kuningas. Sopimustekstin laatijoiden mukaan maailmassa saattoi olla vain yksi keisari kerrallaan, joka oli Suleiman I Suuri. Samaisena vuonna 1547 kuoli  konkistadori Hernán Cortés, joka Amerikan valloitustensa jälkeen oli jo siirtynyt asumaan maatilalleen Sevillaan.

Samana vuonna 1547 Moskovan suuriruhtinas Iivana IV Suuri kruunattiin koko Venäjän ensimmäiseksi tsaariksi, jolloin myös Moskovasta tuli virallisesti koko Venäjän pääkaupunki ja Venäjä alkoi kehittyä yhdeksi maailman suurimmista valtioista. 

Vuonna 1647 Ruotsin hyökkäys keskiseen Baijeriin sai Maksimilianin myöntymään rauhaan ja  maaliskuussa Baijeri, Köln, Ranska ja Ruotsi sopivat Ulmissa aselevon. Muualla Euroopassa 30-vuotisen sodan taistelut kuitenkin jatkuivat koko loppuvuoden.

Vuonna 1747 Ruotsin kuningas Adolf Fredrik myönsi Carl von Linnaeukselle arkkiaterin eli ylilääkärin arvonimen ja hänet valittiin Berliinin tiedeakatemian jäseneksi. Samana vuonna Linnaeuksen oppilas Pehr Kalm, aikakautensa kansainvälisesti tunnetuin suomalainen tiedemies, aloitti tärkeimmän tutkimusmatkansa Pohjois-Amerikkaan.

Vuonna 1847 Kalevala-eepoksen luojana Euroopassakin tunnettu Elias Lönnrot ei suostunut lähtemään opettamaan saksalaiseen yliopistoon, vaan piti kiireellisempänä toimittaa sanakirjoja kotimaansa tarpeisiin, muun muassa tulkkisanakirjaa ulkomaisten turistien käyttöön. Samaan aikaan Euroopan ulkopuolella riehui Yhdysvaltojen ja Meksikon välinen sota, jonka seurauksena Meksiko menetti puolet alueistaan.

Vuonna 1947 solmittiin Pariisin rauhansopimus. Se on kuitenkin antanut tasapuolisesti aikaa niin rauhanomaiselle yhteistyölle kuin vastakkainasettelun järjestämiselle ja jopa entistä laajemman sodankäynnin suunnittelulle.

Monipuolinen ja laaja kansainvälinen yhteistyö kaikilla elämänaloilla ja tietoisuus koko ihmiskunnalle tärkeistä tavoitteista ei kuitenkaan ole pystynyt viitoittamaan tietä yhteiseen hyvään. Eturistiriitoja näyttää olevan yhtä mahdollista kuin mahdotontakin ratkaista muutoin kuin joidenkin entisaikojen ruhtinoiden tapaan, jotka itseään huvittaakseen pelasivat shakkia elävillä ihmisparoilla.

Vuonna 2047 toivoisi koittavan ajan, jolloin tunnelin päässä pilkottava valo osoittautuisi kehitykseksi sellaiseen suuntaan, josta ihmiskunta on vuosisadasta toiseen voinut vain unelmoida.

Jo muinaiset roomalaiset...

Tutkijat ovat aikojen kuluessa esittäneet muinaisen Rooman valtakunnan hajoamisen syiksi  myöhäisantiikin henkistä köyhyyttä, rotujen sekoittumista, vähentynyttä syntyvyyttä, kansainvaelluksia, talouden rappiota, valtiorakenteiden heikkenemistä, valtion desentralisaatiota,  vesijohtojen saastumista, yläluokan degeneroitumista, ilmastonmuutosta, ryöstöviljelyä ja eroosiota, korruptiota ja tehotonta hallintoa, kehitysmaiden ryöstöä, epätasaista tulonjakoa, epätasapainoa maaseudun ja kaupunkien välillä.

Myöhemmissäkin tulkinnoissa on korostettu imperiumin taloudellisia vaikeuksia, sisäisiä sosiaalisia muutoksia ja ulkoisten uhkien painetta. Kireän verotuksen ja hintasääntelyn on myös katsottu rapauttaneen kaupankäyntiä, keskiluokkaa ja sosiaalista liikkuvuutta sekä velkaannuttaneen pienviljelijöitä.

Mitä tähän on lisättävää vuonna 2025? Ehkä vain se, että huima tekninen kehitys ei ole pystynyt muuttamaan ihmisen tapaa ajatella kokonaisuutta. Näennäistä edistystä rajoittaa vain se, että kun pöly laskeutuu, niin toista temmellyskentää ei ihmiskunnalle ole tarjolla.

Haastattelu

- Mitä äijälle kuuluu? Oletko seurannut, miten pörssit maailmalla heiluu?

- Mikkä? Tarkotatko, että onko meikäläisellä rahhoo? Yks kaveri sano, että ku atlantin takana pörssit sulkeutuu, nii yökerhojen ovet avvautuu ja euroopassa eurot kelluu. Itellä mulla ei oo rahhoo, ei kukkaroo, ei pankkitillii.

- Oletko äänestänyt?

- Ei mulla oo henkilökorttii.  Jos äänestyskoppiin päästettäs, niin aku ankan piirtäsin.

- Miten pysyt ajan tasalla?

 Ei mulloo kelloo! Aurinkon ja ilimojen mukkaan mennään.

- Mutta pysytkö ajan tasalla siitä, mitä maailmassa tapahtuu!

- Tossa huoltoaseman kahviossa kuulee monenlaista puhetta ja asiaa.

- Mistä saat kahvirahat?

- Kerrään pullot roskapöntöistä ja vien ne marketin automaattiin. Joskus joku tarjoo kahvin ja pullan.

- Onhan sinun välillä nukuttava!

- Kesällä asun kukkulan takana olevassa risumajassa tai nukun jätelaatikossa, mutta talvella yövyn marketin varaston perukoilla ja tiukan paikan tullen huonommassakin paikassa. En tartte unta niin paljo ku muut. Aattelen tätä maaliman menoo. Ootko ite aatellu mihin tää kaikki johtaa? Ootko aatellu mittää vai eleletkö vaan niinku että ei mittää!?

Vallan kahva

Paikalliset poliitikot kehittävät pienten ja suurten kuntien asioita. Usein samat poliitikot ehtivät oman kuntansa asioiden lisäksi ohjaamaan myös naapurikuntien kanssa muodostettujen hyvinvointialueiden kehittämistä ja jopa tulla valituiksi hoitamaan koko valtakunnan asioita eduskunnassa. Muutamat heistä pääsevät vuorollaan maan hallitukseen ja yksi kerrallaan jopa presidentiksi. Osalle äänestäjistä ei koskaan muodostu tarkkaa käsitystä ehdokkaansa henkilöstä. Osalle äänestäjistä riittää vaalimainoksen tai tv-esiintymisen luoma kuva. Osalle riittää tieto puoluekannasta. Osalle tärkeitä ovat ehdokkaiden suhteet ammattiyhdistyksiin tai kauppa- ja teollisuuspiireihin, maaseudun tai kaupunkien pienyrittäjiin jne...jne...

Valituksi tulleille ehdokkaille luottamustehtävistä muodostuu usein elämän päätehtävä riippumatta siitä, minkä alan ammatti tai oppiarvo heillä on. Menestykseen tarvittavia avuja ovat onnekas puoluevalinta, hauska ulkomuoto ja hyvä terveys, hyvä suullinen tai kirjallinen esitystaito, hyvä muisti ja seurustelutaito sekä ymmärtäväinen puoliso.

Onko sitten ihmekään, että vaaleja edeltävissä keskusteluissa erilaisista lähtökohdista ja erilaisilta äänestäjiltä ääniä tavoittelevat ehdokkaat väittelevät kuin varjonyrkkeilijät, jotka pyrkivät siihen, että iskut katsomosta nähden osuvat vastustajien kipeisiin kohtiin.

Vaalikeskusteluja seuraava yleisö kyllä ymmärtää, että väittelijät eivät tiedä, mistä puhuvat. Oikea käsi ei tiedä, mitä vasen käsi tekee. Luulo voi olla tietoa ja totta todistamaton väite. Oman edun tavoittelu verhoutuu yhteisen edun puolustamiseen. Vaalikauden tulos ei juuri koskaan koko äänestäjäkuntaa miellytä, eikä siitä ainakaan luottamustoimiin valittuja edustajia voida syyttää, joten he voivat valmistautua seuraaviin vaaleihin sättimällä toisiaan. Se on demokratian henki, joka silloin tällöin pystyy syöksemään jopa diktaattorit ja yksinvaltaiset hallitusmuodot vallasta.

Eivät yksinvaltiaat ja diktatuurit kuitenkaan ole kadonneet eivätkä tule koskaan katoamaan, sillä demokratiat näyttävät toimivan myös diktatuurien kasvualustana. Hoidetut pellot kynnetään, kylvetään ja sato korjataan demokratian hengessä. Sen sijaan kesannolle jäänyt pelto alkaa kasvaa monenlaisia kasveja ja metsittyä, jolloin parhaiten menestyvät lajit valtaavat kasvualan. Diktatuurit ottavat vallan nopeasti, kun taas demokratiat kehittyvät hitaasti, mutta metsittyvät nopeasti.

Robotit ja tekoäly luonnollisen kehityksen jatkumona

Pienet robotit kuljettavat jalkakäytävillä posti- ja ruokapaketteja samalla tavalla kuin ihmiset, jotka seisahtuvat liikennevaloihin ja kompastelevat satunnaisiin esteisiin. Droonit auttavat ihmistä sotatoimialueilla ja robotit leikkaussaleissa. Tekoäly on sitten omaa luokkaansa oleva robottiyhteisö, joka ylittää ihmisyhteisöjen tehokkuuden nopeudessa.

Sodankäynti, politiikka, neuvottelutaito ja sääntöjen luominen ovat asioita, joita ihminen on tottunut käyttämään hyväkseen monenlaisissa tilanteissa. Ihminen on oppinut käyttämään valtaa ja pienet joukot oppineet hallitsemaan suuria joukkoja. Nyt olemme sellaisen ajan kynnyksellä, jolloin ihmisen kehittämät menetelmät alkavat hallita ihmisen toimintaa. Esimerkiksi media ja  mainonta luovat yhä uusia tarpeita hyvän elämän ylläpitämiseksi.

Onko sitten onni vai onnettomuus, että tekoäly on hurmannut ihmiskunnan sellaiseen lentoon, että maailmanlaajuiset poliittiset ja taloudelliset päätökset on tehtävä ilman ihmisjärjelle käsitettäviä perusteita? Kyllä se saattaa olla välttämätöntä, sillä vaihtoehdoksi ovat tarjolla viidakon lait, jotka nekin ovat pitkien aikojen kuluessa johtaneet villin luonnon monimuotoisuuteen.  

Sanoista tekoihin - simuloinnista stimulointiin

Naton liittolaismaiden on ollut vaikea hyväksyä kaikkia Suomen armeijan kustannuksia puolustusmenoiksi, kun määrärahoja on esitetty nostettaviksi jopa 3 - 5 prosenttiin valtioiden budjeteista. Eurooppalaisten valtioiden joukossa Suomi onkin ainutlaatuinen poikkeus siinä suhteessa, että Suomella on oma armeija, jonka ylläpitoon ja kehittämiseen jokainen ikäluokka saa koulutuksen valtion toimesta ja kustannuksella. Kun oman armeijan ylläpitoa ei tunnuta kaikilta osin hyväksyttävän, niin suomalaisten tulisi hoitaa asia muilla keinoin. Vanha armeijan komento kuuluu, ettei saa jäädä tuleen makaamaan!

Mitä pitäisi tehdä? Suomen puolustusvoimat pitää yksityistää! Se voisi tapahtua siten, että perustettaisiin itsenäinen Oy Puolustusvoimat Ab, jolta valtio ostaisi maanpuolustuksen kokonaisvastuun. Maanpuolustuksen lisäksi tälle uudelle yhtiölle pedattaisiin etulyöntiasema yhteiskunnalle tärkeissä toiminnoissa. Yksityisellä rahoituksella toimiva yhtiö pitäisi kyllä huolen siitä, että valtion puolustusbudjetin prosenttiosuus kunakin vuonna yltäisi täsmälleen liittolaisten vaatimalle tasolle.

Maailmanpolitiikka tänään

Elämä maapallolla soljuu entiseen tapaan. Egyptin faaraoiden ja niitäkin aikaisempien dynastioiden aikana sotia käytiin jatkuvasti ympäri maapalloa. Silloin eläneet ihmiset eivät kuitenkaan saaneet niistä mitään tietoa, koska mannertenvälisiä liikenneyhteyksiä ei ollut. Maapalloa pidettiin pannukakkuna  ja nopeinta tiedonvälitystä edustivat savumerkit ja hevoslähetit. Jopa Rooman keisarikuntaa pidettiin maailmanvaltana, vaikka purjehdustaidon kehittyminen oli alkanut antaa vinkkejä monin verroin suuremmasta maailmasta.

Vuosituhansien ajan ihmismassojen hallinnasta ovat edelleenkin riidelleet vallanperijät ja vallantavoittelijat. Ruumiillista voimaa ja henkistä alttiutta vaativat työt on aina hoidettu orja-, halpa- ja vankityövoimalla. Niiden rinnalle ovat syntyneet myös matalapalkka- , osa-aika-, sivutyö- ja sivutoimimahdollisuudet. Lopulta fyysisen ja henkisen työnteon korvaajaksi on nousemassa teknisen kehityksen luoma uusi malli ja maailmankuva. Ongelmaksi on jäänyt ihmiskunnan valtavaksi kasvanut koko ja sen hallitseminen.

Perimmäisenä syynä hallinnollisiin kahnauksiin ovat aina olleet luonnonrikkauksien valtaaminen ja hallinta. Tänä päivänä ollaan huolissaan luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Ymmärretään, ettei asuttavana ole ääretön pannukakku eikä laajeneva pallo.
Ymmärryksen ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt, miten muulla tavoin voitaisiin edes väliaikaisesti muuttaa vuosituhansia jatkunutta käsitystä siitä, että ainoa keino vallassa pysymiseen, vallantavoitteluun ja rikkauksien saavuttamiseen on sotakoneiston kehittäminen ja jatkuva sotiminen.

Kolme pointtia

Hongkong on Kiinan erityishallintoalue Helmijoen suistoalueella Etelä-Kiinan merellä. Hongkong on yksi maailman tärkeimmistä kansainvälisen talouden keskuksista. Hongkongin väkiluku on yli 7 miljoonaa ja elintason nousu kuuluu maailman nopeimpiin. Viralliset kielet ovat kiina ja englanti - yleiskielinä lukuisat variaatiot.

Singapore on yli 5 miljoonan asukkaan itsenäinen tasavalta. Se sijaitsee Malakan niemimaan eteläkärjessä ja on Kaakkois-Aasian huomattavin satamakaupunki. Maan talous perustuu kauppaan, jatkojalostusteollisuuteen ja pankkitoimintaan. Viralliset kielet ovat englanti, jota myös enemmistö puhuu, sekä mandariinikiina, malaiji ja tamili.

Suomi-Finland on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa. Suomen rajanaapureita ovat idässä Venäjä, pohjoisessa Norja ja lännessä Ruotsi. Lähin naapurivaltio Suomenlahden eteläpuolella on Viro. Suomi on viime vuosien mielipidemittausten perusteella luokiteltu maailman onnellisimmaksi valtioksi. Suomen asukasluku on yli 5 miljoonaa. Maan viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta virallisten kielten rinnalle on noussut englanti, jota puhutaan yleisemmin kuin muita eurooppalaisia kieliä.

On näitä asioita mietitty

Itsekin olen monia asioita miettiessäni uskonut olleeni oikeassa, mutta kuitenkin - jälkeenpäin ajatellen - olen sittenkin ollut väärässä. Luullakseni ihminen vaeltaa useammin harhaisissa kuvitelmissa kuin todellisuudessa. Ihminen haluaa olla myönteinen ja kokea kielteiset tapahtumat siten, että ne siis pahimmassakin tapauksessa johtavat myönteiseen lopputulokseen.

Silkka propaganda pystyy muokkaamaan ihmisen maailmankuvan niin luonnolliseen muotoon, ettei virtuaalimaailmaan virittynyt pääkoppa enää pysty tekemään eroa propagandan ja omaan havainnointiin perustuvan todellisuuden välillä. Kaupallinen mainonta luo ideoita ja ylläpitää mielikuvia, joiden alle yksilön itsenäiset havainnot hukkuvat. Jopa kansansuosikiksi voidaan nousta hyväksikäyttäjän ehdoilla, vaikka yleisö itse uskoo löytäneensä idolin, joka pystyy tuottamaan ainutkertaisia elämyksiä.

Myönteiseen lopputulokseen päästäksemme meidän tulee olla valppaita ja vaihtaa näkemyksiämme sitä mukaa kuin tilanteet vaihtuvat tai tie nousee pystyyn ja voimat loppuvat. Ajopuunkin on helppo valita tiensä, vaikka sillä ei ole aivoja, jotka varoittaisivat vaaroista ja antaisivat neuvoja parhaista reiteistä.

Yhden ihmisen ei tarvitse tietää ja hallita kaikkea mitä maailmassa tapahtuu, eikä se ole mahdollistakaan, vaikka nykytekniikka tekee sen näennäisesti mahdolliseksi. Tosiasiassa ihmisyksilön hallinnassa olevien asioiden määrä pysyy suhteellisen vakiona, vaikka muutoksessa oleva elinpiiri  monipuolistuu kiihtyvällä vauhdilla. Taistelua käydään siitä, kuka saa eniten, eikä siitä mikä olisi yhteinen etu kaikkien kannalta. Yhteiselle sävelelle ei löydy säveltäjää, ei kapellimestaria, ei orkesteria eikä kuulijoita. Valtavirta vie edelleen siihen suuntaan, että aidosti tärkeätä on vain onnen onginta ja suosion kalastelu.

Luonnollinen kehitys jatkuu

Kauan sitten, kun ihminen ei vielä pystynyt muokkaamaan elinympäristöään samalla tavalla kuin nykyisin, elämä maapallolla soljui joka tapauksessa samaan tapaan kuin tänäkin päivänä. Toisin sanoen isoiksi kasvaneet eläimet ja vahvat ihmisheimot olivat vallankahvassa ja pienet joutuivat tukeutumaan suureen syntyvyyteen ja ahtaisiin oloihin.

Samalla kaavalla myös tässä ajassa voimakkaimmat valtiot jatkavat vähäpätöisten valtioiden alistamista, eikä muutosta parempaan ole näkyvissä nykyisin voimassa olevan ajanlaskun aikana.

Vain yksi sääntö näyttää kestävän ajassa ja pitävän paikkansa. Se on vahvimman laki. Vahvimpaan pitää turvautua, mutta jos vahvin pettää, on siirryttävä voittajan matkaan ja edelleen seuraavan voittajan matkaan jne. Parempaa perintöä maanpäälliseen elämään ei ole tarjolla.

Menestystarinoiden suuri näyttämö

Maapallo on pyörivä näyttämö, jossa kaikki elolliset olennot ovat samalla kertaa sekä katsojan että näyttelijän roolissa. Näyttämönä maapallo siis poikkeaa sekä pyörivästä näyttämöstä että myös kesäteatterista, jossa on pyörivä katsomo. Maapalloteatterissa kaikki osallistuvat omalla panoksellaan näytelmään. Käsikirjoittajat ja ohjaajat pyörivät muiden mukana non-stop -draamassa, jolle ei ole laadittu käsikirjoitusta ja jossa väliajat vaihtelevat vuorokausien, vuodenaikojen ja sääolosuhteiden lisäksi täysin satunnaisesti milloin mistäkin syystä.

 

 

 

Tässä suurenmoisessa menestystarinassa kaikille elollisille on tarjolla monenlaisia rooleja vaihtuvista päähenkilöistä satunnaisiin avustajiin ja päiväperhoista maan matosiin. Kulissit vaihtuvat automaattisesti satojen tuhansien vuosien jaksoissa, satojen vuosien jaksoissa ja kaiken aikaa hyvinkin nopeasti.

Hyttyset ovat luultavasti rooleihinsa tyytyväisiä sillä perusteella, että eivät paremmasta osaa haaveilla. Sen sijaan ihmisiä ahdistaa runsas mielikuvitus ja ymmärrys eli luulo siitä, että roolitus olisi omalle kohdalle paremminkin voinut osua. Lopulta kuitenkin kaikki ovat tasavertaisia. Kun suuri näytelmä päättyy ja samalla koko yleisö roolittaa spektaakkelia, niin ei tarvita esirippua eikä suosionosoituksia, ei kukitusta eikä arvosteluja. Tänä päivänä voimme vain ihmetellä ja kysellä toisiltamme, mitä sitten tapahtuu?