Nykyisen määritelmän mukaan maailmansodaksi kutsutaan sotaa, jota käydään useiden valtioiden kesken ja useilla mantereilla ympäri maailmaa. Sellaisia ovat olleet 1900-luvulla riehuneet ensimmäinen ja toinen maailmansota. Historian varhaisemmissa vaiheissa "maailmansodat" rajoittuivat siihen asti tunnettujen alueiden valtaamiseen, kun mannerten väliset yhteydet olivat heikot tai puuttuivat kokonaan.
Myös tällä vuosituhannella ympäri maailmaa käydään taukoamatta samanaikaisia sotia. Tänä päivänä sotien kokonaisuutta ei kuitenkaan määritellä maailmansodaksi. Ei siitäkään huolimatta, että väkivallan kohteeksi joutuvat poikkeuksetta ne kansakunnat, jotka epäonnekseen ovat ikiajat asuttaneet alueita, joiden rikkauksia vain vauraimmat valtiot pystyvät hyödyntämään hyvinvointinsa turvaamiseksi. Kaikki historialliset, rodulliset, poliittiset, uskonnolliset, taloudelliset ja etupiirioikeudet kattavaksi määritelmäksi on muodostunut taloussota.
Tänä päivänä taloussotaa käydään jatkuvasti kaikilla mantereilla sekä kaikilla mahdollisilla taloudellisilla ja väkivaltaisilla keinoilla. Pitkittyessään sotaisat menetelmät edellyttävät useilta valtioilta sotatalouteen siirtymistä. Siitä johtuen yhä suuremmat resurssit joudutaan kohdentamaan väkivallan ylläpitämiseen, sotilasvoimien jatkuvaan vahvistamiseen, raaka-aineiden hankkimiseen ja muun talouden rajoittamiseen.
Pitkittynyt kehitys tähän suuntaan pakottaa ihmiskunnan lopulta luopumaan sivistyksen luomasta ihannemaailmasta ja jatkamaan kulkuaan "kuin korkki virrassa", jota ilmaisua Auguste Renoir käytti pohtiessaan oman elämänsä kulkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti