maanantai 20. syyskuuta 2010

Suomen puolustusvoimien tulevaisuus

Suomessa tulee säilyttää yleinen asevelvollisuus. Vain kansallinen armeija, joka perustuu kaikkien väestöryhmien hyväksyntään, pystyy kriisitilanteessa venymään yli-inhimillisiin suorituksiin. Aselajien yhteistyön, operatiivisen ja alueellisen puolustuksen on toimittava saumattomasti.

Palkka-armeijassa on se huono puoli, että liian harvat kansalaiset oppivat aseenkäytön. Tällöin toimintakykyistä reserviä ei hetkessä saada taistelukuntoiseksi. Nykyisillä aseilla puolustuslinjoihin tulee nopeasti sellaisia aukkoja, ettei niiden korvaamiseen riitä palkattua väkeä.

Palkka-armeijan ja erillisten kodinturvajoukkojen yhdistelmä on huono ratkaisu kriisitilanteissa. Jos olosuhteet muodostuvat sekasortoisiksi ja maassa on vain kaiken karvaisia asemiehiä ja aseistettuja joukkioita, ne muuttuvat ääritilanteissa rosvojoukoiksi, jotka taistelevat ainoastaan oman henkensä puolesta. Erilliset kansalliskaartit, punakaartit, suojeluskunnat, kodinturvajoukot yms. sopivat ehkä ainoastaan suurvaltojen sisäisten kapinoiden tukahduttamiseen.

Pienessä valtiossa koko kansan pitää yhtenä miehenä ja naisena osata taistella ja puolustaa aluettaan. Harvaan asuttua maata ei voida puolustaa pelkästään aseistetuilla joukkioilla. Koko kansan on oltava mukana kriisitilanteissa silloin, kun maata puolustetaan viimeiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti