Jokin apinan kehityslinjoista tuotti ihmisen. Jossakin varhaisessa vaiheessa ihminen menetti erään apianalle tärkeän ominaisuuden eli kykynsä elää pitkiä aikoja puiden oksilla. Linnut eivät tätä kykyään menettäneet, vaan ne käyttävät edelleen jalkoja liikkumiseen myös puiden oksilla. Lisäksi ne ovat säilyttäneet ylivertaisen ominaisuutensa siirtyä mantereelta toiselle lentäen ja vieläpä ilman apuvälineitä. Myöskään vedessä elämiseen keskittyneet lajit eivät ole pitkään aikaan tunteneet erityistä tarvetta kehittää raajoja liikkumiseen maalla.
Sen sijaan ihmisen jalkaterät ja varpaat menettivät varhaisen kykynsä tarttua oksiin, kun jalat mukautuivat kävelemiseen maassa. Tässä kehityslinjassa ihmiseksi vähitellen muotoutunut laji menetti lähes kokonaan kyvyn selviytyä pitkiä aikoja puiden oksilla.
Ihminen alkoi sitten liikkua maata pitkin eteenpäin ja apina jäi kiipeilemään oksistoissa ylöspäin. Myöhemmin ihminen ei ole enää haikaillut neljän käden taitojen perään, vaan on havainnut yhä uusien mahdollisuuksien avautuvan kahden käden ja kahden jalan käytölle.
Elinolosuhteiden jatkuva muutos on osaltaan johtanut siihen, etteivät kahden käden ja kahden jalan tuomat edutkaan ihmiselle riitä. Ihmisaivojen kehittyessä yläpään käyttö näyttää lopulta johtavan sellaiseen ylivertaisuuteen muuhun luomakuntaan nähden, ettei muunlaista lopputulemaa voi ennustaa kuin täydellinen hulluus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti