perjantai 2. syyskuuta 2022

Suomalaisuuden polulla

 Ruotsin kuningaskunnan  ja Venäjän keisarikunnan välinen Suomen sota käytiin 21.2.1808 - 17.9.1809. Sota päättyi Haminan rauhaan, jolloin Ruotsin kuningaskunnan itäisestä puolikkaasta muodostettiin Venäjän keisarikunnan autonominen Suomen suuriruhtinaskunta.  Sellaiset suuret suomalaiset kuin Lönnroth ja Runeberg syntyivät Ruotsin vallan aikana, jolloin Suomen alueen pääkaupunki oli Turku, mutta elivät myös Venäjän vallan aikaa, jolloin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki oli Helsinki. Sen sijaan Topelius, Kivi, Canth ja Edelfelt elivät koko elämänsä Suomen suuriruhtinaskunnassa, jossa syntyivät myös Mannerheim, Sibelius, Aho, Leino, Sillanpää ja Waltari, jotka saivat kokea Suomen itsenäistymistä seuranneet vaikeat ajat.

Elias Lönnrot keräsi kalevalaista kansanrunoutta ja kehitti suomenkielistä kasvinimistöä. Aleksis Kivi avasi tietä suomenkieliselle kirjallisuudelle. Albert Edelfelt maalasi suomalaista luontoa tunnetuksi myös ulkomaille. J.L. Runebergin, Sakari Topeliuksen ja Minna Canthin kirjallisen tuotannon helmet olivat ruotsinkielisiä, mutta käännettiin nopeasti suomenkielelle. C.G.E. Mannerheim oli kosmopoliitti, jonka kokemusta tarvittiin sekasortoisissa oloissa. Jean Sibeliuksen sävellykset kertovat maailmalle enemmän kuin kirjoitetut sanat. Juhani Aho, Eino Leino, F.E. Sillanpää ja Mika Waltari ovat paaluttaneet suomalaisille itsenäistä paikkaa vapaiden kansakuntien joukossa.

Tämä ohut otos suomalaisuuden rakentajista pyrkii vain muistuttamaan siitä, että valmiiksi tallattua polkua ei ole olemassa. Jokaisen sukupolven on kannettava oma vastuunsa ennalta arvaamattomassa tulevaisuudessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti