Kopoti, kopoti, pum, pum!

Kullankaivuu, karjanajo ja kapakkaelämä kuuluivat 1900-luvulla oleellisena osana Villiä Länttä ihannoivaan viihdekulttuuriin. Ehkä vuonna 1954 valmistunutta lännenelokuvaa "The Far Country" voidaan pitää jopa esikuvana sellaiselle 1960-luvulla valmistuneelle dollaritrilogialle kuin "Kourallinen dollareita", "Vain muutaman dollarin tähden" ja "Hyvät, pahat ja rumat". Lukuisien elokuvateattereissa esitettävien westernien lisäksi myös sellaiset TV-sarjat kuin "Lännen tie", "Virginialainen" ja "Bonanza" nousivat hetkessä kotikatsomoiden suosikeiksi. Vielä tänäkin päivänä hevosoopperoiden mukaansa tempaavia tunnareita löytyy suurten sinfoniaorkestereiden ohjelmistosta. Eikä se olekaan ihme, kun nuotteja ovat kirjoitelleet vaikkapa Henry Mancini tai Ennio Morricone.

The Far Countryn tekijöistä ohjaaja Anthony Mann ja pääosan esittäjä James Stewart edustivat edellistä sukupolvea verrattuna italowesternien tekijöihin kuten ohjaaja Sergio Leoneen ja pääroolin esittäjään Clint Eastwoodiin. Pahoin haavoittuneet elokuvasankarit pystyivät raahautumaan vaikkapa majatalon kapakan terassin alle ja sieltä käsin yllättämään ylivoimaisilta tuntuvat vastustajansa. Se, minkä James Stewart teki The Hash Housen terassin alla, niin sen osasi myös Clint Eastwood kymmenen vuotta myöhemmin.

Eräällä lomaretkellä käväisin Argentieran muinaisessa kaivoskaupungissa, joka sijaitsee Sardiniassa. Mieltäni jäi vaivaamaan ajatus, että jonkin italowesternin kuvausryhmä olisi purkittanut myös siellä joitakin otoksia. Liekö leikattu pois? Sen sijaan villin lännen näyttämöinä ovat toimineet ainakin Hollywoodin teemapuistot, Espanja, Rooman liepeillä olevat studiot, Israel ja Afrikka, joten eiköhän joukkoon mahdu myös ainakin pistäytyminen Argentierassa? 

Maailma tänään

Ihmisten asuttamalla maapallolla elellään samaan tyyliin kuin mihin tuhansien vuosien aikana on totuttu. Yleensä varakkaimmat ovat vahvoilla, vaikka huipulla tuulee. Keskiluokan menestys vaihtelee. Sen sijaan valtaosalle maailman väestöstä on tarjolla vain hyväksikäyttöä, kurjuutta, orjuutta ja sairauksia.

Vain pienellä osalla ihmiskuntaa on hautakivi ja vielä pienemmällä osalla muistomerkki. Muistomerkit kertovat siitä, miten lukemattomat nimettömät ihmiset ovat uhranneet koko elämänsä muistomerkeillä kunnioitettujen henkilöiden utopioiden puolesta tai niitä vastaan työtä tehden tai taistellen.

Joka päivä on armo uusi ja milloin hyvänsä voi jatkuvan kaaoksen katkaista romahdus tai jopa kertarysähdys. Ihmiskunnan tietotaito on lähtenyt keulimaan. Se on kohonnut sivistystä korkeammalle eli mopo on vaarassa lähteä käsistä.

Sen sijaan eläinkunta on jäänyt junnaamaan ikivanhoilla keinoilla, kun paremmastakaan ei ole tietoa. Hyvä niin, sillä ympäri käydään ja yhteen tullaan...

Vaellus

Kun vaeltaa kauniissa vuoristossa, niin saattaa ajatella miten käsittämättömän pitkän ajan kuluessa vulkaaniset purkaukset ovat jähmettyneet vuoristoiksi ja koristautuneet niityiksi ja metsiksi.

Kun loikoilee varjon alla kauniilla hiekkarannalla, niin saattaa ajatella miten käsittämättömän pitkän ajan kuluessa kalliot ovat murentuneet ja jauhautuneet sileiksi kiviksi ja hienoksi hiekaksi.

Kun kävelee kaupungin eloisalla kadulla, niin saattaa ajatella miten lyhyessä ajassa kaupunki on peittänyt alleen luonnonkauniin ikimaiseman.

Kun katselee antiikin raunioita, niin saattaa huomata pohtivansa miten kauan nykyihmisten rakennukset tulevat siirtämään tarinaansa jälkipolville.

Lopulta huomaa pohtivansa aikaa, jolloin sininen planeetta on luonut nahkansa käsittämättömän monta kertaa ja valmistautunut olemassaolonsa viimeisiin hetkiin.

Johan on markkinat!

Euroopan suurimmat huumemarkkinat ovat kannabismarkkinat. Myös Suomessa eniten käytetty huume lienee kannabis. 

Hamppu on Cannabis sativa -kasvin lajike, jota viljellään sen siementen, öljyn ja kuitujen vuoksi. Siitä saadaan elintarvikkeita, rehua ja kosmetiikkatuotteita. Kuituhampusta ja öljyhampun korresta valmistetaan myös paljon muuta - kuten  rakennusmateriaaleja ja tekstiilejä. Mutta, mutta Cannabis sativa -kasvin lajikkeista valmistetaan myös päihdyttäviä huumeita kuten kannabis, marihuana ja hasis, jotka suurina annoksina aiheuttavat käyttäjissään psykoottisia oireita.

Kasvikunnasta ovat peräisin myös kokaiini ja kati. Kokaiinia valmistetaan Coca -pensaiden lehdistä ja katia Catha edulis -pensaan lehdistä. Unikkokasvista valmistettava ooppiumi ja siitä edelleen valmistettava heroiini ovat myös aikojen kuluessa toimineet sekä lääkkeinä että huumeina.

Amfetamiinia ja sen johdannaista ekstaasia valmistetaan synteettisesti. LSD tunnetaan puolisynteettisenä psykedeelinä, joka aiheuttaa käyttäjilleen aistiharjoja ja muuntunutta  tajunnantilaa. Pelkästään muuntohuumeita kehitetään koko ajan lisää siinä määrin, että huumemarkkinoita valvovien viranomaisten on mahdotonta pysyä rallissa mukana. Jokaisen yksittäisen ihmisen on vain pidettävä huolta itsestään ennen kuin se on liian myöhäistä.

Voihan Dakota!

Tässä tarinassa on jotakin tarunomaista ja vanhaa, jotakin uutta ja jotakin ajatonta. Ennustuksena pohdinta ei kuitenkaan toimi, sillä tulevaisuutta ei voi ennustaa...

Jo 1800-luvulta alkaen sadat tuhannet suomalaiset ovat lähteneet Yhdysvaltojen koillisosiin paremman elämän toivossa. Vuotuisia Finnfest -tapahtumia järjestetään ehkä edelleen myös Minnesotassa, Duluthin kaupungissa, jonka lähellä on myös pieni Oulun kaupunki. Muitakin hauskoja paikannimiä löytyy kuten Finland, Nisula ja Toivola.

Minnesotan osavaltion suurin kaupunki on Minneapolis, jossa asuu asuu 430 000 ihmistä, esikaupunkialueineen ja yhteenkasvaneen naapurikaupunki Saint Paulin kanssa väkimäärä nousee yli 3,5 miljoonan. Tällä Mississipin tasangolla on 22 järveä ja laguunia sekä noin 170 puistoa. Jokivarsi kuuluu kansalliseen virkistysalueeseen. Eipä sitten olekaan ihme, että Minnesotan ystävyyskaupunki on Kuopio.

Minnesotan rajanaapureita ovat Pohjois- ja Etelä-Dakotan osavaltiot, joiden yhteinen asukasluku on runsaat 1,6 miljoonaa. Kun joukkoon lisätään vielä Etelä-Dakotan rajanaapuri Nebraska, niin näiden naapurusten yhteinen asukasluku nousee yli 3,5 miljoonan. Dakota-intiaanien viimeisillä asuinsijoilla asustaa nykyisin monenlaista väkeä ja sekaan mahtuisi varmasti myös nykysuomalaisia. Asuvathan siellä myös fintiaanit, jotka ovat jo 1800-luvulta alkaen alkuperäisväestöön sulautuneita suomalaisia. Pontimena siirtolaisuuteen on ollut venäläistämisen vierastaminen, eurooppaalaisten sotien välttäminen, seikkailunhalu ja mikä hyvänsä muu paremman elämän tavoittelu, jolloin valtameri on tullut ylitetyksi vain yhteen suuntaan. 

1800-luvun puolivälin jälkeen Sioux-heimojen asuinalueet kutistuivat Pohjois- ja Etelä-Dakotan ja Nebraskan alueille ja osin Minnesotaan. Nykyisin Dakota on Yhdysvalloissa suosittu etunimi sekä miehillä että naisilla. Dakotankielessä nimi viittaa ystävään ja liittolaiseen, mutta Suomessa Dakota on nimenä harvinainen.

Kiittämätöntä lurjustelua

Ihmisten luomat hallintojärjestelmät ovat monimuotoisia pyramideja. Olipa sitten kysymys yksinvallasta tai harvainvallasta, niin pyramidien huippua kohti väki vähenee ja vauraus kasvaa. Jalustan valtava väkimäärä muodostaa kasvualustan sille, mikä pienelle huipulle kertyvien rikkauksien tuottamiselle on välttämätöntä.

Yhteistä pyramidien kaikille kerroksille on kuitenkin kaikenlainen juonittelu, valehtelu ja pilkanteko. Ne kuuluvat sellaisen itsekorostuksen vakiovarusteisiin, joiden tarkoituksena on kilpailijoiden ansoittaminen ja vahingoittaminen. Ilkeilevät ihmiset kiukuttelevat ja haukkuvat muita. He uskovat olevansa muita fiksumpia leimaamalla muita tyhmiksi ja typeriksi. He pitävät oveluutta suorastaan kaikkivoipaisena älykkyytenä. Samalla halpamainen panettelu, takanapuhuminen ja ansojen asettelu muuntuvat uudeksi normaaliksi - tiellä maineeseen ja menestykseen!

 

 

Tämä on sitä kiittämätöntä lurjustelua, jossa hymyä tarvitaan vain viettelemiseen ja naurua vain pilkkaamiseen. Jokainen yksilö joutuu itse kohdallaan valitsemaan, istuuko viettelysten vaunuun, haluaako käyttää muita hyväkseen tai jäädä koti-TV:n ääreen uskottelemaan olevansa kaiken ulkopuolella. Vaikeata on päättää, haluaako tehdä muiden ihmisten hyväksi mitään, tarjota vähästään tai paljostaan ja miten se tulisi toteuttaa. Oli miten oli, mutta ihmisen hallitseman maailman parantajaksi ihmisestä itsestään ei ole - Luoja paratkoon!

Ymmärryksen rajamailla

Kanada, Australia ja Pohjoismaat täyttävät ehkä parhaiten demokraattisina pidettyjen valtioiden kriteerit. Ne ovat myös välttäneet suoranaisen osallistumisen 2000-luvulla riehuviin sotiin, joita taukoamatta käydään ympäri maailmaa. Maailman 195 valtion kirjavassa joukossa puhutaan yli 6000 kieltä ja hallitaan kansakuntia mitä kummallisimmilla keinoilla. Demokratiaa kunnioittavat maat edustavat vain pientä joukkoa, mutta suurta toivoa rauhallisemmista ajoista.

Joka tapauksessa tuhansia vuosia vanha sotaperinne kukoistaa eikä rauhallisia aikoja ole aivan heti odotettavissa. Rikkauksien loputonta uusjakoa ratkotaan sodilla yhä uudelleen ja uudelleen. Yksilötasolla ihmiselämän rajallisuus vain kiihdyttää rikkauksien tavoittelua ja tekninen kehitys tarjoaa ihmisen ahneudelle entistä enemmän mahdollisuuksia.

Mikä siis neuvoksi? Ratkaisuna ongelmaan voisi tarjota vanhan luennoitsijan viisautta, kun hän esitteli kuulijoille monimutkaisen lainmuutoksen pykälää, josta hän ei itsekään saanut tolkkua: "Tämä lainkohta on sellainen, että sitä ei voi selittää ­­­– se täytyy vain ymmärtää!"