Maapallo on liikakansoittunut. Kymmenen miljardin ylitystä kantokyky ei kestä. Eipä näytä kestävän edes tuon teoreettisen rajan lähestymistäkään. Ylikansoittumisen lisäksi tekninen kehitys on tehnyt mahdolliseksi katastrofaalisen tuhovoimaisen sodankäynnin. Myös uskonnolliset liikkeet jatkavat sirpaloitumista omiksi linnakkeikseen. Diktatuuriset ja demokraattiset hallintojärjestelmät sekoittuvat toisiinsa. Maaperä köyhtyy ja vedet kuormittuvat. Pakolaisvirrat kasvavat köyhyyden, nälänhädän, sairauksien ja sotien kiihtyessä. Hyvinvointi on yhä harvempien etuoikeus - vauraudesta puhumattakaan.
Hyvät neuvot ja keinot ovat hakusessa. Kurkotetaan avaruuteen ja lääketieteen huippusaavutuksiin, robottien apuun ja edistyksellisen tiedonsiirron mahdollisuuksiin. Samalla kuitenkin pyritään pitämään tieto, tuotanto, kauppa ja niiden takaama edistys ja hyvinvointi mahdollisimman suljetussa piirissä. Tämä piirre on peräti inhimillinen eikä siitä voi ketään syyttää. On vain niin, että edistyksen kehän ulkopuolinen paine on käymässä sitä kovemmaksi mitä suurempi on kehityksen hedelmistä nauttivan väestön määrä, sillä samassa suhteessa kasvaa pahenevasta kurjuudesta kärsivän väestön valtaisa enemmistö.
Siirtymä Vanhan Testamentin aikakaudesta Uuden Testamentin aikakauteen antoi 2000 vuodeksi mahdollisuuden rosoiselle kehitykselle tähän aikaan. Onko näköpiirissä muuta kehityslinjaa kuin siirtyminen monipuolisista tiedonsiirtojärjestelmistä kirjekyyhkyjen ja pullopostien aikakauteen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti