keskiviikko 23. elokuuta 2023

Kun sotavoimaa kulutetaan...

Kansallisrunouteen on ikuistettu tilanne, jossa "von Döbeln ratsasti aukkoja katsellen". "Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä..." on lainaa spartalaisesta taistelurunoudesta jopa 600-luvulta eKr. Sen sijaan viime sotia käsittelevässä sotakirjallisuudessa vanhoille jermuilla annetaan tärkeä rooli etulinjoissa. Sotilaat kuolevat aina kunnian kentillä ja heidät haudataan sankarihautoihin.

Olisi sivistymätöntä uutisoida, että sotilaita lähetetään kaatuneiden ja haavoittuneiden tilalle jatkuvana virtana ja heitä kuolee koko ajan samalla tavalla kuin siviilejäkin. He astuvat miinoihin, tulevat vangituiksi ja teloitetuiksi, joutuvat väijytyksiin, saavat luoteja ja sirpaleita ympäri kehoa, tukehtuvat myrkyllisiin kaasuihin, murskautuvat telaketjujen ja sortuvien rakennusten alle, palavat tulimyrskyissä, hukkuvat laivojen upotessa ja siltojen romahtaessa, putoavat maahan lentokoneiden ja helikoptereiden mukana eli kokien niin viheliäisiä kohtaloita, ettei kuvitella saata. Sotatermillä "kuluttaa" on kuitenkin rajansa: Sotainvalideja ei voida sanoa kuluneiksi sotilaiksi, ei mitenkään eikä edes riippuen siitä, muistetaanko heitä ja pidetäänkö huolta.

Sodan päätyttyä kunnian kenttiä jäävät viime kädessä siivoamaan siviilit, joiden kotikonnut ovat sodan jalkoihin sattuneet jäämään. Kaikkea sodissa tuhoutunutta, käsittämättömän suurta romujen määrää ei koskaan pystytä siivoamaan, vaan loppuunkulutettu ja täysin tuhottu roju jää saastuttamaan meriä ja mantereita seuraaviin mannerlaattojen siirtymiin saakka.

tiistai 22. elokuuta 2023

Uskontojen ja vaurauden kirjo

G7-maat kattavat 10% maailman väestöstä ja 40% maailman valtioiden bruttokansantuotteesta. G7-maihin kuuluvat Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa, Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta. Japania lukuunottamatta jäsenmaiden uskonelämä nojaa pääosin katolisiin ja protestanttisiin perinteisiin.

Brics-maat kattavat 40% maailman väestöstä ja yli 20% maailman valtioiden bruttokansantuotteesta. Yhteisöön kuuluvat ortodoksinen Venäjä, konfutselainen Kiina, hindulainen Intia,  protestanttinen Etelä-Afrikka sekä katolinen Brasilia.

G7-  ja Brics-maiden ulkopuolelle jäävät yhteisöt kattavat kuitenkin vielä 50% maailman väestöstä ja 40% maailmantalouden bruttokansantuotteesta. Näissä maissa uskonnollisuus jakautuu vielä värikkäämmin kuin G7- ja Brics-maissa.

Tulevaisuus näyttää, pystyvätkö G7- ja Brics-maat tulemaan toimeen keskenään pyrkiessään hallitsemaan koko maailmantaloutta, vaikka makupalat tuntuvat liian suurilta pureskeltaviksi. Ilmastonmuutos ja väestön muuttoliike saattavat ehtiä panemaan palikat vielä aivan uuteen järjestykseen. 

keskiviikko 26. heinäkuuta 2023

Huikea matka

 Ennen vanhaan ihmisistä tuli vanhuksia nopeammin kuin nykyisin ja he myös kuolivat nuorempina, joten lasten oli aikuistuttava nopeasti. Aikojen alussa liikkuminen paikasta toiseen tapahtui polkuja tallaamalla. Kasvien keräilystä siirryttiin kasvien viljelyyn ja villieläinten pyydystämisestä kotieläinten paimentamiseen. Viimeisimmän jääkauden hellittäessä vähäväkiselle ihmiskunnalle avautui elintilaa yllin kyllin, mutta parhaista asuinpaikoista on jääty kiistelemään aina luolaihmisen ajoista tähän päivään asti.

Pyörän keksiminen johti vuosituhansien kuluessa yhä huikeampiin keksintöihin, joita ilman maapallon väestö tuskin olisi voinut kasvaa lähelle maaemon kantokyvyn rajaa. Kestävänä kehityksenä ei voida nähdä sitä, että hissit tai liukuportaat korvaisivat rappuset tai että pilvenpiirtäjät muodostaisivat tulevaisuuden kaupunkiprofiilin tai että ilma-alukset korvaisivat maa- ja meriliikenteen. 

Vaikka ihmisen keinoilla ei yhteistä hyvää koskaan ole tarjolla kaikille tasapuolisesti, niin ihmiskunnan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla maaemon kestokyvyn ylläpitäminen mahdollisimman pitkään, kun siirtyminen toiseen aurinkokuntaan on ihmiselle kertakaikkinen mahdottomuus.

Se mikä eläinkunnassa ilmenee loputtomana lajien kirjona, ilmenee ihmiskunnassa loputtomana ajatusmallien ja käytöstapojen kirjona. Esimerkkinä valuvirheestä ihmisaivojen kehityksessä voidaan mainita nurkkakuntaisuus, joka on sellainen ominaisuus, jota ei voida kouluttamalla kohentaa eikä sivistämällä silotella. 

Ihmiskunnalle on joka tapauksessa avautunut mahdollisuus elää mahdollisimman hyvää elämää aurinkokunnan olemassaolon keskivaiheilla, maapallon suurten jääkausien välimaastossa. Sen ja vain sen koko luomakunta pystyy olemassaolonsa aikana tavalla tai toisella käyttämään.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2023

Sivistymätön sodankäynti

Sivistys ja sotiminen kulkevat käsi kädessä niin kuin elämä ja kuolema. Samalla kun humanismi, sivistys ja uskonnollisuus hipovat taivaita, sotia käydään ilman minkäänlaista sivistyksen kosketusta.

Miltä sivistyneen sodankäynnnin tulisi näyttää? Oppia voisi ottaa hävitetyiltä intiaaniheimoilta, joita heimojen päälliköt johtivat yhteenotoissa. Kun heimon eturivissä ollut päällikkö kaatui, sota loppui siihen ja joukot perääntyivät. Tänä päivänä komentajat sanovat juhlapuheissaan, että joukkoja johdetaan edestä, vaikka he itse istuvat bunkkereissa.

Sivistyneessä sodankäynnissä tulisi noudattaa samoja periaatteita kuin talouselämässä. Tulisi perustaa kansainvälinen keskussotapankki ja muita sotapankkeja, jotka rahoittamalla ja lainaamalla säätelisivät sotaan ajautuneiden valtioiden sotatoimia, sotien uhrien auttamista, pommitettujen alueiden tuhojen siivoamista ja jälleenrakentamista.

Sodankäynnille tulisi asettaa inhimilliset rajat. Se tarkoittaa, että olipa kysymys sodan hyökkäävästä tai puolustavasta toimijasta, tuhoa tuottaneen osapuolen itsensä olisi myös siivottava aiheuttamansa tuhon jäljet, toimitettava apu haavoittamilleen, toimitettava kuolleet omaisilleen, rakennettava tilapäisasunnot kodittomiksi jääneille ja pantava alulle muun infran rakentaminen pommittamillaan alueilla.

Uskoakseni näiden esimerkkien suuntaisilla toimilla sotia voitaisiin, jos kohta ei hillitä, niin ainakin sivistää vuosituhansia jatkuneesta ummehtuneisuuden tilasta...

maanantai 3. heinäkuuta 2023

Tulkoon valkeus!

 Aurinko syntyi viisi miljardia vuotta sitten, kun tähtien välinen kaasu tiivistyi palloksi, jonka ytimessä alkoi vetyfuusio. Viiden miljardin vuoden kuluttua Aurinko nielaisee lähimmät planeettansa Merkuriuksen ja Venuksen, jolloin myös Maapallon pinta sulaa elinkelvottomaksi ennen lopullista tuhoutumistaan.

Raamatun viisailla kirjoittajilla ei ollut tietoa ydinfysiikasta. He näkivät vain auringon, kuun ja tähdet. Kuitenkin he ymmärsivät, että kaikella ajallisella on rajansa, alkunsa ja loppunsa. Valkeus tulee, kun aurinko nousee ja pimeys, kun aurinko laskee. Loppujen lopuksi tulee myös maailmanloppu, kun aurinko sammuu. Tosin sekin on vain aurinkokunnan loppu. Maailmankaikkeuden loppua se ei tarkoita.

Maapallon koko historiaa voi verrata Tyynenmeren Galápagos-saariryhmään, joka on muodostunut vain viisi miljoonaa vuotta sitten, ja jonka tulivuoret ovat edelleen vulkaanisesti aktiivisia. Saariryhmä voi kadota ja katoaakin paljon ennen koko maapallon tuhoutumista.

Valaanpyytäjät, merirosvot, luonnontieteilijät, sotilaat, vangit, turistit ja mantereilta saapuneet Galápagos-saarten hyväksikäyttäjät ovat kukin vuorollaan köyhdyttäneet ja roskanneet saaria. Saarten eläinkunta on kuitenkin säilyttänyt omaleimaisuutensa ehkä paremmin kuin mantereilla elävien eläintarhojen kummajaiset. Saarten eläimistö tulee myös  toimeen ikivanhoilla avuillaan ja autuaan tietämättömänä kaukana ympäristöstään vellovasta kehityksestä.

Että mitä järkeä tässä vertauksessa on maailmankaikkeuden, aurinkokunnan, maapallon ja Galápagos-saarten yhteiseen historiaan? Ei kaiketi mitään järkeä. Kuitenkin ihmisen elämiseen maapallolla näyttää  liittyvän ympäristön pilaantuminen, rikollisuuden lisääntyminen, keinoja kaihtamaton politikointi ja keskeytymätön sodankäynti, vaikka ihmiskunnan huikean kehityksen tavoitteena on ihmisten tasa-arvon, hyvinvoinnin ja vaurastumisen saavuttaminen teknisen ylivertaisuuden voimalla.

torstai 29. kesäkuuta 2023

Kun keskiaika hiipi kalevalaiseen korpeen

Euroopassa oli eletty keskiaikaista elämää jo 600 vuotta, kun kalevalaista metsien kansaa alettiin opastaa eurooppalaisten tavoille vuonna 1155. Silloin Rooman paavin lähettämä piispa Henrik sotajoukkoineen saapui käännyttämään pakanoita roomalaiskatoliseen uskoon. Jatkuviin kahinoihin oli totuttu karjalaisten, novgorodilaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kesken kaakossa, joten Rooman paavin lähettiläät aloittivat ristiretkensä lounaasta. 

Sopivaksi paikaksi oli katsottu lähellä Turkua, Kaarinan edustalla sijaitseva Kuusiston saari, jolle ensimmäiset puiset piispanlinnan rakenteet pystytettiin 1290 -luvulla. Turku oli vaurasta aluetta jo vuonna 1229, joten Rooman paavi siirsi piispanistuimen Turun alueelle. Suomenlahden itäpuolella oli linnoituksia Narvassa 1200-luvulta, Rakveressa 1250-luvulta ja Viipurissakin vuodesta 1293 alkaen. Niihin suuntiin ei Rooman asettamilla piispoilla ollut menemistä.

Euroopan väkiluku pyöri noihin aikoihin ehkä 50 miljoonan seutuvilla. Nopeimmin väestö kasvoi Pohjois-Euroopassa. Etelä-Euroopan metsät oli hakattu ja raivattu pelloiksi Keski-Eurooppaan asti. Kaupungit saastuivat kiihtyvässä tahdissa ja taudit pääsivät leviämään nopeasti. Yhteiskunnallisia oloja leimasivat säätyjako, herruuden ja alamaisuuden eri muodot, sotia johtava aatelisto, rukoileva hengellinen sääty ja ruumiillista työtä tekevä rahvas.

Euroopassa kypsynyt keskiaika hiipi pohjoiseen linnoitusten kautta. Nykyisin nuo keskiaikaiset linnat - väkivaltaisesta historiastaan tai ehkä juuri siitä johtuen - ovat suosittuja lomamatkakohteita. Esimerkiksi Saarenmaalla sijaitsevaa Kuresaaren piispanlinnaa oli alettu rakentaa jo 1200-luvulla ja se valmistui 1300-luvulla. Myös saksalainen ritarikunta oli rakentanut linnansa Pöltsamaalle 1272. Vastseliinan piispanlinna rakennettiin vuonna 1342. 

Haapsalun piispanlinnaa alettiin rakentaa 1200-luvulla ja se näki parhaat päivänsä vielä 1500-luvun alkupuolella. Linna vaurioitui Liivinmaan sodan aikana ja Pietari Suuren käskystä muureja tuhottiin vielä 1700-luvulla. Suomessa Kuusiston piispanlinnan kivimuureja alettiin rakentaa 1300-luvulla ja linnan varustamista jatkettiin 1500-luvulle saakka, kunnes Kustaa Vaasa raunioitti linnan vuonna 1523 ja toteutti uskonpuhdistuksen.

Jos vertaa nykyihmisen touhuja esi-isien puuhasteluun, niin voi hyvällä syyllä todeta, ettei omena ole kauaksi puusta pudonnut.  
 

torstai 8. kesäkuuta 2023

Oodi sodalle

Oi, sä sotaisa ikiaikain ihminen! Aatami ja Eeva eivät ehtineet kokea sotien kiihkoa, sillä kaksi ihmistä sai aikaan vain perheriitoja. Sen sijaan heidän perillisensä Kain ja Abel pääsivät tappamisen makuun. Raaka väkivalta on koko ihmiskunnan historian ajan viitoittanut tietä onnelliseen elämään.

Tuskin voidaan löytää ajanjaksoa, jolloin maapallon jollakin kolkalla ei olisi sodittu. Vain sota tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden sellaiseen raakuuteen, josta mikään petoeläin ei pysty edes uneksimaan.

Tappamisen ohella sotakiihkoon kuuluu oleellisena osana kokonaisvaltainen hävitys ja tuho. Luonnonsuojelu ei tule kysymykseen. Kulttuuriarvot joutavat romukoppaan. Tasa-arvosta luovutaan. Totuuden piilottelu ja vääristely muuttuvat hyveiksi tai ainakin keinoiksi, joiden avulla onnekas yksilö saattaa säilyä hengissä.

 Ohhoh, mutta näillä mennään, kun ei parempaakaan tietä onnelliseen tulevaisuuteen ole keksitty!