Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmässä on tehty selvitys kaksoiskuntalaisuuden vaikutuksesta muun muassa palveluihin, verotukseen, kuntalaisten osallistumiseen, äänioikeuteen ja vaalikelpoisuuteen. Äänioikeutta olisi hyvä selvittää myös ulkosuomalaisten osalta.
Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa, kansanäänestyksessä ja Euroopan parlamentin vaaleissa.
Jokaisella Suomen kansalaisella ja myös maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä.
Ulkosuomalaiset eli ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut ovat äänioikeutettuja vain eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa, mutta eivät kuntavaaleissa.
Millainen voimavara Suomen kunnille ulkosuomalaiset voisivat olla? Ainakin kuntalaiset voisivat luottaa siihen, että ulkosuomalaiset haluaisivat vaikuttaa heidän itsensä valitseman kunnan hyvinvointipalvelujen kehittämiseen siinäkin tapauksessa, että heitä ei kuntaan tulisikaan.
Vuonna 2010 ulkosuomalaisia oli noin 780 000. Eduskuntavaalien aikaan vuonna 2019 heistä äänioikeutettuja oli yli 254 000, joista äänioikeuttaan käytti 41 127. Eri puolilla maailmaa 86:ssa maassa asuvia ulkosuomalaisia äänestäjiä oli yli 5 500 enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Heidän kohdallaan myös äänestysprosentti oli suurempi kuin kotimaassa äänestäneiden.
Jossakin vaiheessa osa ulkosuomalaisista palaa kuitenkin Suomeen ja kunnat saavat heistä uutta värikkyyttä ja elinvoimaa. Äänioikeus saattaisi lisätä kiinnostusta paluumuuttoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti