tiistai 8. kesäkuuta 2010

Mieluummin leikkauksia kuin veronkorotuksia?

Kun köyhältä leikataan vähän, ei köyhä siitä köyhdy. Köyhää köyhemmäksi ei pysty tulemaan. Veronkorotukset eivät myöskään rasita köyhää, koska veronkorotus vähäisestä tulosta on tosi vähän, jos sitäkään.
Rikasta leikkaukset eivät koske, koska rikas ei käytä niitä palveluksia, joita leikataan. Sen sijaan rikasta häiritsevät veronkorotukset, koska verovarat ohjautuvat palveluihin, joita rikas ei käytä. Rikasta väkeä on kuitenkin niin vähän, ettei sen veronkorotuksilla köyhän elämää paranneta, koska köyhää väkeä on niin paljon.
Köyhän väen käyttämien palvelujen leikkaamisella säästetään eniten siihen yhteiseen pottiin, mikä on köyhän väen elämään käytettävissä. Pitkässä juoksussa käy niin, että kaduille ja kujille ilmestyy kerjäläisiä. Kun palveluita leikataan ja leikataan, niin jäljellä jää vain kerjäläisiä. Eivätkä kerjäläiset lopu, jos heille ei anneta mitään, vaan lisääntyvät.
Rikasta ei kuitenkaan pidä rangaista rikkaudesta. Rikkaalle aiheutettu vahinko on kuin ampuisi omaan jalkaansa. Pitkässä juoksussa se ei mitään auta. Suuren hädän tullessa paras apu on kansan karttuisa käsi. Kun pankit ovat kaatumassa, niitäkin on tuettava. Peruspankki on hartiapankki. Tuohta revitään silloin vaikka selkänahasta. Ollos valmis maas puolest´ vaikka kaatumaan ja hurmehellas peittään maa, kun toimeen tartutaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti