Sodan perusolemus on hyökkääjän osalta puhdasta vallan ja rikkauksien tavoittelua. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneet puolestaan pitävät kiinni valtaoikeuksistaan ja yrittävät vallata takaisin menetettyjä rikkauksiaan ja kahmaista vähän lisääkin.
Jo ammoisista ajoista on vastustajien pään menoksi viritelty sallimuksen salakuoppia ja hurskauden hirttosilmukoita. Pyhät pyssyt ja reformoidut revolverit! Väki on uskonut tunnustuksellisiin tussareihin ja kaivanut esiin ripitetyt rihlat ja kirkastetut kiväärit.
Epäröimättä uskotaan edelleen mystifioituihin mörssäreihin ja kanoonisiin kanuunoihin. Pannasta päästetyt panssarit ja siunatut syöksyveneet kilvoittelevat kunnian kentillä ja miehistöt vannovat synnittömien sytyttimien nimeen. Ekumeeniset eskaaderit ottavat yhteen farisealaisuutta fanittavien fatalistien kanssa eikä loppua ole näkyvissä.
Tasa-arvo, veljeys ja vapaus! Miten kauniita ja harmittomia haaveiden hattaroita! Mutta harmittomienkin hattaroiden kauneus karisee, kun haaveet astuvat alas arjen kurimukseen paljastuen propagandistisiksi valtapyrkimysten kulisseiksi.
Miten lohdutonta ihmisen vaellus on ilman pyyteetöntä veljeyttä! Mitä iloa ihmisen elämässä on ilman toivoa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti