torstai 5. maaliskuuta 2009

Mainontaa ja markkinointia...

Ikääntymisen merkit huomaa erityisen hyvin siitä, että päällekäyvä markkinointi ja hulvaton mainonta alkavat vähitellen käydä hermoille. Opiskeluaikoina - lähes puoli vuosisataa siten - vastasin kyseisen aineen opettajalle kysymykseen lisääkö vai vähentääkö mainonta tuotteen kustannuksia: Lisää tietenkin! Opettaja närkästyi: Olet väärällä oppitunnilla! Otin opiksi ymmärtämättömyyteni ja vaihdoin myöhemmin alaa. En ole kuitenkaan koskaan päässyt mainonnan kynsistä eroon. Päinvastoin, mainokset ahdistelevat arkeani yhä vain enemmän.

Postiluukusta tulvii päivittäin roskaa, jonka joudun viemään suoraan paperinkeräykseen. Miten se voi alentaa ostosteni hintaa? No, ainakin siitä saa päivittäisiä liikuntapisteitä: Otsasi hiessä pitää sinun päivittäinen mainossilppusi keräilyroskikseen kiikuttaman!

Puhelimeeni tulee viikottain myyntitarjouksia tuotteista, joita en tarvitse ja joiden ostamisesta tai tilaamisesta joudun kerta toisensa jälkeen kieltäytymään. Edullista? Jos erehdyt jotakin tilaamaan, et pääse ikinä eroon tilauksesta. Hyväksikäyttöä?

Tietokoneeni tulvii mainoksia, joita kehitetään aina vain aggressiivisemmiksi. Eikä mainosohjelmilta voi kokonaan suojautua. Kun mainonta on globaalia, sillä pyydystetään asiakkaita ympäri maailmaa. Onko ensisijaisena tarkoituksena asiakkaiden etu vai markkinoiden maksimointi?

Sanomalehdestä joudun ennen lukemista kuorimaan mainossivustot suoraan paperinkeräykseen. Tosin lehtitalo on ovelana siirtänyt osan mainoksista pitkin lehteä siten, että kaiken mainonnan poistaminen etukäteen on mahdotonta. Ymmärrän, että tilaushinta voidaan mainosten avulla pitää kurissa, mutta näkyykö se mainostettavien tuotteiden hinnoissa?

Televisio- ja radiokanavilta tulee mainospätkiä ja niiden lomassa ohjelmia, jotka sitten jatkuvat aina mainospätkien jälkeen. Mainostavien yritysten ansiosta meillä on paljon kanavia. Yritykset lisäävät myyntiään, kun niiden tuotteet tulevat huomatuiksi. Kilpailu on kovaa. Ja hinnat tulevat sitä mukaa alaspäin? Jaa, enpä ole huomannut. Sen sijaan hintojen korotukset pysyvät kilpailukykyisinä!

Rahan käyttö mainontaan saattaa myös taata eduskuntaan pääsyn. Takaavatko sponsoreiden mainosrahat myös kansanedustajien itsenäisen ajattelun? Eivät tietenkään. Lisäksi puoluesidonnaisuus asettaa rajat itsenäiselle toiminnalle. Mitä etua jää äänestäjän hyväksi?

Entä sitten markkinoinnin ja mainostamisen etiikka? Markkinoinnista kokonaisuudessaan on tullut itsenäinen viihteen laji. Markkinointi on niin monisärmäistä, että mainontaa on vaikea erottaa siitä. Oikeastaan vain tuoteselosteet saavat puhtaat paperit - sikäli kuin niiden präntti on ilman suurennuslasia luettavissa ja ymmärrettävää.

Hauskan mielikuvan luominen mainonnan keinoin pyhittää kaikki tavoitteet. Ilmassa liitely, pyllistely ja piilotajuntaan tunkeutuminen vuorottelevat asiassa kuin asiassa. Mitä kauemmaksi todellisuudesta ajatus viedään, sen parempi tulos. Ai, asiakkaan kannaltako? Onhan se viihdyttävää, kun siihen on totutettu eivätkä viihdeohjelmat tarjoa parempaakaan huvia.

Viimeisillä senteillään jokainen ostaa samoja tuotteita kuin kaikki muutkin. Eihän kaupoissa enää ole myyjiä, joiden voisi edellyttää tietävän tuotteista sen enempää kuin asiakkaat itsekään.

Nykyihminen on mainontaan tottunut eikä voi elää ilman sitä. Markkinointi on paimen, joka mainossauvalla ohjaa lauman kulkua. Onko kysymyksessä Hyvä Paimen, sähköpaimen vai vapaat laitumet?

Opettajani oli aikoinaan aivan oikeassa. Markkinointi ja mainonta ovat minulle edelleen kummajaisia, joiden olemusta en voi oikealla tavalla ymmärtää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti