Elvi Preslis ja pelin politiikka

Entisinä aikoina valtakoneiston huipulle oli noustava nuorena, sillä elämä oli lyhyt. Tänä päivänä supervaltiaiksi nousevat vanhat parrat, kun pitkään jatkunut makea elämä alkaa maistua puulta. Uutta sykettä antaa vallanhimon tyydyttäminen. Vallankahvassa onkin sukupolvea, joka on saanut nuoruudessaan kuunnella lamppuradiolla musiikkia maapallon toiselta puolelta ja rakennella itselleen leluja mekaanolla. 

Tänä päivänä samat hemmot isoisän roolissa luovat uutta maailmanjärjestystä.  He ovat nähneet, mihin on tultu, eikä se miellytä heitä. Heillä on uudet lelut, joiden voimalla he uskovat voivansa uudistaa maailmaa. He muistavat vanhat leikkinsä tinasotilailla, ja nyt vanhana kaikki on mahdollista paljon isommassa mittakaavassa: Sotalaivat, panssarit, pommikoneet, ohjukset, raketit, droonit, miinat, pakotteet, pelotteet, pidätysmääräykset ... perimmäisenä tavoitteena kaikkien luonnonrikkauksien uusjako ja hallinta.

Herää kysymys: Pitäisikö presidenttien ollakin luku- ja kirjoitustaidottomia? Pitäisikö heidän tehdä päätelmänsä ainoastaan ja vain näkö- ja kuuloaistin perusteella tai jopa sormituntumalla, pelkän tuntoaistin perusteella? Luku- ja laskutaitoa he eivät tarvitse, kun saavat valmiiksi laaditut puheet ja tilastot. Todellisuudessa presidenttejä voitaisiin pitää kotiarestissa. TV-haastatteluissa heidän äänensä peitettäisiin ja ruutuun ilmestyvät tekstit olisivat asiantuntijaryhmien laatimia. 

Erittäin monimutkaisissa ja vaikeissa asioissa voitaisiin päästä eteenpäin siten, että kysyttäisiin täydessä umpiossa pidetyn presidentin mielipidettä. Se voisi johtaa umpimähkäisesti ainoaan oikeaan ratkaisuun, jonka perusteluiksi sitten toisteltaisiin todellisten asiantuntijoiden jaaritteluja ja tulkintoja.

Määritelmistä päätelmiin

Nykyisen määritelmän mukaan maailmansodaksi kutsutaan sotaa, jota käydään useiden valtioiden kesken ja useilla mantereilla ympäri maailmaa. Sellaisia ovat olleet 1900-luvulla riehuneet ensimmäinen ja toinen maailmansota. Historian varhaisemmissa vaiheissa "maailmansodat" rajoittuivat siihen asti tunnettujen alueiden valtaamiseen, kun mannerten väliset yhteydet olivat heikot tai puuttuivat kokonaan.

Myös tällä vuosituhannella ympäri maailmaa käydään taukoamatta samanaikaisia sotia. Tänä päivänä sotien kokonaisuutta ei kuitenkaan määritellä maailmansodaksi. Ei siitäkään huolimatta, että väkivallan kohteeksi joutuvat poikkeuksetta ne kansakunnat, jotka epäonnekseen ovat ikiajat asuttaneet alueita, joiden rikkauksia vain vauraimmat valtiot pystyvät hyödyntämään hyvinvointinsa turvaamiseksi. Kaikki historialliset, rodulliset, poliittiset, uskonnolliset, taloudelliset ja etupiirioikeudet kattavaksi määritelmäksi on muodostunut taloussota.

Tänä päivänä taloussotaa käydään jatkuvasti kaikilla mantereilla sekä kaikilla mahdollisilla taloudellisilla ja väkivaltaisilla keinoilla. Pitkittyessään sotaisat menetelmät edellyttävät useilta valtioilta sotatalouteen siirtymistä. Siitä johtuen yhä suuremmat resurssit joudutaan kohdentamaan väkivallan ylläpitämiseen, sotilasvoimien jatkuvaan vahvistamiseen, raaka-aineiden hankkimiseen ja muun talouden rajoittamiseen.

Pitkittynyt kehitys tähän suuntaan pakottaa ihmiskunnan lopulta luopumaan sivistyksen luomasta ihannemaailmasta ja jatkamaan kulkuaan "kuin korkki virrassa", jota ilmaisua Auguste Renoir käytti pohtiessaan oman elämänsä kulkua.

Päiväperhon lento

Eristäytyneissä ja alkeellisissa olosuhteissa eläneet ihmisryhmät ovat menneisyydessä voineet koitua ihmissuvun pelastukseksi ja taata elämän jatkuvuuden tähänkin päivään. Tätä juttua kirjoitettaessa ihmiskunnan tulevia näkymiä ohjaillaan muun muassa ihmisen kehittämillä drooneilla. Kokoonsa nähden ne ovatkin hyvin monipuolisia ja tehokkaita laitteita. Aikaisempina vuosisatoina sellaisia ei olisi osattu suunnitella eikä valmistaa.

Luonnon kiertokulussa droonit ovat kuitenkin ikivanhaa perua, sillä drooneiksi voitaisiin kutsua myös vaikkapa hyttysiä, soluja, bakteereja ynnä muita ympäristöönsä nähden tehokkaita elämänmuotoja ja niiden vaikutusta kokonaisuuteen. Ihmisen sotakoneeksi kehittämä drooni on näihin verrattuna sangen alkeellinen väline, jolla myös  ihminen - luontoon kuuluvana olentona - pystyy kuitenkin muokkaamaan olosuhteita ja kehityksen suuntaa maapallolla.

  

Ihmiskunnan valtarakenteilla kulloinkin häärivät ihmiset kukkivat kuin kedon kukkaset ja haihtuvat vuorollaan historian hämäriin. Heillä ei ole jumalista valtaa muuttaa kehityksen suuntaa pysyvästi hyväksi tai huonoksi. Suurtenkin kansakuntien ylpeintä historiaa tai yksittäisten valtiaiden parhaita päiviä tunnetaan vain harvoissa tapauksissa ja suuretkin saavutukset kuihtuvat ajassa.

Aitoa todellisuutta on vain vuorollaan elossa olevan sukupolven arki. Se on yhtä todellista kuin sekin, että aikojen alussa maapallolla ei ollut elämää - eikä aikojen lopussa itse planeettaa mikään pelasta.