Aurinkokunnassa maapallomme lähimmät planeetat ovat Venus ja Mars. Venus on lähempänä aurinkoa kuin Maa ja yli 200 miljoonaa kilometriä lähempänä Maata kuin Mars. Venukseen ei kuitenkaan ole menemistä, sillä se on ihmiselle liian kuuma planeetta. Sen sijaan kauempana oleva Mars tarjoaa siedettävämmät olosuhteet, vaikka sekin on ihmiselle lähes elinkelvoton planeetta. Marsin ammoisista tulivuorten purkauksista syntynyt kaasukehä on hiipunut ja meret kuivuneet, joten sen maisema muistuttaa Maan kuuta, tosin jylhemmässä muodossa.
Marsia on tutkittu miehittämättömillä avaruusluotaimilla, mutta miehitettyjäkään ei pidetä mahdottomina. Avaruuspukuun sonnustautuneelle ihmiselle olisi mahdollista tukikohdasta käsin tutustua planeetan olosuhteisiin. Edestakainen miehitetty matka Marsiin kestäisi joidenkin laskelmien mukaan runsaat kaksi vuotta ja matkalle saattaisi kertyä hintaa mitä hyvänsä kymmenistä miljardeista satoihin miljardeihin dollareihin, sillä Marsiin pitäisi pystyä rahtaamaan muutakin kuin pilotit.
Pitkän avaruuslennon vaikutukset ihmisen terveyteen on tiedostettu. Eräskin ahtaissa olosuhteissa suoritettu 105 vuorokauden harjoitus osoitti, että pelkkä vuorokausirytmin muutos aiheutti koehenkilöille univajetta, masennusta ja riitaisuutta. Tiedetään myös, että pitkän avaruuslennon aikana ihmisen saama säteilyannos altistaa syövälle ja että pitkä painottomassa tilassa eläminen johtaa luustokatoon ja lihasten surkastumiseen. Kaiken kaikkiaan runsaat kaksi vuotta kestävän avaruusmatkan seurauksena avaruuslentäjän eliniänkin arvellaan lyhenevän jopa 15 - 24 vuodella. Ei liene perusteetonta väittää, että tässä mainitut seikat tulisivat olemaan myös pitkän avaruusmatkan ongelmista vain vähäisimpiä.
Kirjoittajan oma kommentti: Lukiessaan päivittäisiä uutisia tulee väistämättä ajatelleeksi, että ihminen kaikessa viisaudessaan torjuu ymmärryksen hahmottaa kokonaisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti