Äärettömyydellä ei ole mitään rajaa sen paremmin laajentuessa kuin kutistuessakaan. Kumpaankin suuntaan mennään loputtomiin. Hyvällä mielikuvituksella voisi ajatella, että laajentuva tai kutistuva äärettömyys "napsahtaa" aika ajoin "alkuräjähdykseksi", josta alkaa jälleen laajeneminen tai kutistuminen riippuen siitä, vaihtuuko meno vastakkaiseksi.
Kaikkivaltias Taivaan Isä, joka on Elämän ja Kuoleman Herra, on myös Äärettömyyden Herra. Pyhä Raamattu kirjoitettiin ihmisille, joilla ei ollut käsitystä siitä, että maapallo on pyöreä. Kaikki eivät sitä usko vieläkään. Heille taivas on jossakin pilvien yläpuolella. Eivätkä he väärässä olekaan. Pään yläpuolella se on kaikilla muillakin, katsoipa taivaalle miltä puolelta maapalloa hyvänsä. Mitään ristiriitaa ei ole siinäkään, että Taivaan ja Maan Luoja olisi luonut myös äärettömyyden, sillä äärettömyys on ikuisuuteen sisällä.
Ihmisen ruumiin ylösnousemus tarkoittaa henkiin heräämistä uudenlaisessa olomuodossa. Taiteilijoiden piirroksissa esiintyvät perhekunnat taivaan kauniissa luonnossa edustavat tulkintaa sellaisesta taivaasta, jossa uutta elämää eletään syntymästä vanhuuteen yhä uudelleen ja uudelleen, sillä muussa tapauksessa vauvat pysyisivät aina vauvoina, lapset lapsina, aikuiset aikuisina ja vanhukset vanhuksina.
Henkiolentojen taivaan ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla sidoksissa edellä esitettyyn laajenemisen ja kutistumisen rytmiin. Havainnointi ja tunnistuminen voivat tapahtua täysin ennenkokemattomalla tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti