Poliittinen enemmistöhallitus muuttui eduskuntavaalien kynnyksellä epäpoliittiseksi toimitusministeriöksi, jonka asemaa määrittävät ainoastaan valtiosäännön tulkinnat ja käytännöt eikä sillä tarvitse olla eduskunnan varmaa luottamusta.
Tarvittaessa luottamustakin löytyisi, sillä tämän epäpoliittisen hallituksen ministerit edustavat kolmea oikeistoon lukeutuvaa puoluetta, joiden niukalla enemmistöllä ministereiden luottamus on eduskunnan aikaisemmissa äänestyksissä testattu.
Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan hallituspuolueiden suosio on kuitenkin laskenut niin, että toimitusministereiden edustamille puolueille ennakoitu vaalitulos näyttäisi olevan hupenemassa jopa kolmannekseen aikaisemmasta kannatuksesta.
Kannatuksen laskusta ei ole huolta, sillä toimitusministerit pääsevät nyt täydellä voimalla tekemään vaalityötä kentälle, kun hallituksessa ei enää ole tehtäviä, jotka edellyttäisivät yksituumaista esiintymistä. Kisaa käydään siitä, kuka kenen kanssa ja mitä vaalien jälkeen.
Olipa vaalien tulos mikä hyvänsä, niin varmaa on, että vasemmistoon lukeutuvat puolueet jäävät vähemmistöön, vaikka ne saisivat suurenkin äänivyöryn. Vähemmistöhallitusta maassa ei ole ollut 1970 -luvun jälkeen eikä se nykytilanteessa saisi esityksilleen eduskunnan tukea. Oikeiston ja vasemmiston yhteishallitukset ovat perinteisesti noudattaneet politiikkaa, jonka virheistä ne ovat valikoidusti syytelleet toisiaan.
Vasemmiston ainoa mahdollisuus on päästä muodostamaan enemmistöhallitusta oikeistolaisten puolueiden kanssa. Suuri vaalivoitto riittäisi parhaassakin tapauksessa vain hallituksen muodostajan rooliin. Siitä huolimatta hallituksen olisi pakko noudattaa pääsääntöisesti oikeistolaista politiikkaa, koska oikeistoon lukeutuvat puolueet joka tapauksessa tulevat muodostamaan eduskunnan enemmistön. Keskiössä olisivat himoitut poliittiset nimitykset.
Joka tapauksessa hallituksen linjausten tulee talouselämän vaikuttajien näkökulmasta olla mielekkäitä, sillä työllisyyden pitäminen kohtuullisissa rajoissa on kaikkien etu.
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että suomalainen järjestelmä on sillä tavalla vakaa, ettei tulevan vaalikauden aikana tavallisen kansalaisen elämään ole luvassa suuria parannuksia eikä suuria huononnuksia, olipa vaalien tulos ja hallituksen kokoonpano mikä tahansa.
Tarvittaessa luottamustakin löytyisi, sillä tämän epäpoliittisen hallituksen ministerit edustavat kolmea oikeistoon lukeutuvaa puoluetta, joiden niukalla enemmistöllä ministereiden luottamus on eduskunnan aikaisemmissa äänestyksissä testattu.
Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan hallituspuolueiden suosio on kuitenkin laskenut niin, että toimitusministereiden edustamille puolueille ennakoitu vaalitulos näyttäisi olevan hupenemassa jopa kolmannekseen aikaisemmasta kannatuksesta.
Kannatuksen laskusta ei ole huolta, sillä toimitusministerit pääsevät nyt täydellä voimalla tekemään vaalityötä kentälle, kun hallituksessa ei enää ole tehtäviä, jotka edellyttäisivät yksituumaista esiintymistä. Kisaa käydään siitä, kuka kenen kanssa ja mitä vaalien jälkeen.
Olipa vaalien tulos mikä hyvänsä, niin varmaa on, että vasemmistoon lukeutuvat puolueet jäävät vähemmistöön, vaikka ne saisivat suurenkin äänivyöryn. Vähemmistöhallitusta maassa ei ole ollut 1970 -luvun jälkeen eikä se nykytilanteessa saisi esityksilleen eduskunnan tukea. Oikeiston ja vasemmiston yhteishallitukset ovat perinteisesti noudattaneet politiikkaa, jonka virheistä ne ovat valikoidusti syytelleet toisiaan.
Vasemmiston ainoa mahdollisuus on päästä muodostamaan enemmistöhallitusta oikeistolaisten puolueiden kanssa. Suuri vaalivoitto riittäisi parhaassakin tapauksessa vain hallituksen muodostajan rooliin. Siitä huolimatta hallituksen olisi pakko noudattaa pääsääntöisesti oikeistolaista politiikkaa, koska oikeistoon lukeutuvat puolueet joka tapauksessa tulevat muodostamaan eduskunnan enemmistön. Keskiössä olisivat himoitut poliittiset nimitykset.
Joka tapauksessa hallituksen linjausten tulee talouselämän vaikuttajien näkökulmasta olla mielekkäitä, sillä työllisyyden pitäminen kohtuullisissa rajoissa on kaikkien etu.
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että suomalainen järjestelmä on sillä tavalla vakaa, ettei tulevan vaalikauden aikana tavallisen kansalaisen elämään ole luvassa suuria parannuksia eikä suuria huononnuksia, olipa vaalien tulos ja hallituksen kokoonpano mikä tahansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti