EU-asetuksen mukaan jäsenvaltio, johon turvapaikanhakija ensimmäisenä saapuu, joutuu myös käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Asetukseen ajavat muutosta maat, joihin suurin osa turvapaikanhakijoista ensikädessä rantautuu. Vapaa liikkuvuus EU-alueen sisällä on vain jäsenmaiden kansalaisilla ja niillä, joilla on työpaikka EU-alueella. Sen vuoksi turvapaikanhakijat pyrkivät myös EU:n sisällä ensisijaisesti niihin maihin, joissa on tarjolla työpaikkoja.
Kun turvapaikanhakijat pääsevät Suomeen asti, Suomen viranomaisten on annettava heille turvapaikkaa koskeva päätös. Myönteisen päätöksen jälkeen heillä on täysi vapaus valita asuinpaikkansa Suomessa. Pienille paikkakunnille sijoitetut turvapaikanhakijat lähtevät myönteisen päätöksen saatuaan suuriin asutuskeskuksiin, joissa on parhaat sosiaalietuudet. Turvapaikanhakijoissa on paljon nuoria miehiä. Heidät on suurissa ryhmissä sijoitettu - kauniisti sanottuna Suomen suuriin metsiin - ja metsiä Suomessa riittää vaikka kaikille Euroopan turvapaikanhakijoille. Ongelmat eivät kuitenkaan lopu siihen. Metsien miehiä etelämaalaisista ei tule, sillä he haluavat elää yhteisöissä, joissa on menoa ja vilskettä, miehiä että naisia.
Eu-asetuksen muutoksella ongelmaa ei voida myöskään Euroopan mittakaavassa hoitaa, sillä Euroopan eteläisillä rajoilla paine tulee kasvamaan niin suureksi, etteivät siihen tavanomaiset keinot riitä. Ainoa keino, jolla eurooppalaisille voitaisiin saada edes pieni hengähdystauko, olisi Lähi-itään ja Afrikkaan suuntautuvien sotatoimien, pommitusten ja aseviennin lopettaminen. Suurvaltojen tulisi luopua etujensa ajamisesta pakkokeinoin. Pommikoneet tulisi lastata elintarvikkeilla ja lääkkeillä.
Lähi-idän ja Afrikan maiden ja kansojen tulisi antaa säilyttää omat kulttuurinsa mahdollisimman pitkään. Sen jälkeen voisi ainakin toivoa, että turvapaikanhakijoiden määrä muuttuisi kohtuulliseksi.
No, joo. Eihän nämä kerettiläiset ajatukset mene läpi minkäänlaisessa ihmisen luomassa organisaatiossa, joten se siitä. Pitää vain uskoa, että viisaat, suurituloiset EU-valtiaat keksivät oikeamieliset keinot tilanteen rauhoittamiseksi.
Kun turvapaikanhakijat pääsevät Suomeen asti, Suomen viranomaisten on annettava heille turvapaikkaa koskeva päätös. Myönteisen päätöksen jälkeen heillä on täysi vapaus valita asuinpaikkansa Suomessa. Pienille paikkakunnille sijoitetut turvapaikanhakijat lähtevät myönteisen päätöksen saatuaan suuriin asutuskeskuksiin, joissa on parhaat sosiaalietuudet. Turvapaikanhakijoissa on paljon nuoria miehiä. Heidät on suurissa ryhmissä sijoitettu - kauniisti sanottuna Suomen suuriin metsiin - ja metsiä Suomessa riittää vaikka kaikille Euroopan turvapaikanhakijoille. Ongelmat eivät kuitenkaan lopu siihen. Metsien miehiä etelämaalaisista ei tule, sillä he haluavat elää yhteisöissä, joissa on menoa ja vilskettä, miehiä että naisia.
Eu-asetuksen muutoksella ongelmaa ei voida myöskään Euroopan mittakaavassa hoitaa, sillä Euroopan eteläisillä rajoilla paine tulee kasvamaan niin suureksi, etteivät siihen tavanomaiset keinot riitä. Ainoa keino, jolla eurooppalaisille voitaisiin saada edes pieni hengähdystauko, olisi Lähi-itään ja Afrikkaan suuntautuvien sotatoimien, pommitusten ja aseviennin lopettaminen. Suurvaltojen tulisi luopua etujensa ajamisesta pakkokeinoin. Pommikoneet tulisi lastata elintarvikkeilla ja lääkkeillä.
Lähi-idän ja Afrikan maiden ja kansojen tulisi antaa säilyttää omat kulttuurinsa mahdollisimman pitkään. Sen jälkeen voisi ainakin toivoa, että turvapaikanhakijoiden määrä muuttuisi kohtuulliseksi.
No, joo. Eihän nämä kerettiläiset ajatukset mene läpi minkäänlaisessa ihmisen luomassa organisaatiossa, joten se siitä. Pitää vain uskoa, että viisaat, suurituloiset EU-valtiaat keksivät oikeamieliset keinot tilanteen rauhoittamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti