Saulit ovat samaa mieltä siitä, että kaikkien pitää tinkiä tuloistaan, jotta yhteistä hyvää riittäisi kaikille. Presidentti Sauli Niinistö lienee jo esimerkillisesti tinkinyt eläke-eduistaan. Kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi vasta arvelee, että olisi valmis tinkimään omasta palkastaan edellyttäen, että Suomessa voitaisiin toteuttaa yleinen 5 %-yksikön palkkojen alentaminen.
Kadunmies ihmettelee: Mitä näin pienellä palkkojen alennuksella voitaisiin saavuttaa? Suomen palkkataso on EU:n keski- ja pohjois-eurooppalaisten jäsenvaltioiden keskitasoa. Viiden prosenttiyksikön alennus palkkoihin ei riittäisi pudottamaan Suomea edes tämän kärkijoukon hännille. Sen sijaan EU:n jäsenvaltioiden palkkojen pohjataso Etelä- ja Itä-Euroopassa jäisi edelleen roppakaupalla jälkeen.
Mitä progressiivisella palkkojen alentamisella voitaisiin saavuttaa? Suomessa matalapalkka-alat ovat korkeammin palkattuja kuin Etelä- ja Itä-Euroopassa. Sen sijaan mitä parempiin tuloluokkiin mennään sitä enemmän Suomessa ollaan jäsenmaiden palkoista jäljessä. Jos Suomessa matalapalkka-alojen alennus olisi vähemmän kuin 5 %-yksikköä ja korkeampien tuloluokkien alennus enemmän kuin 5 %-yksikköä, niin tuloksena olisi, että matalapalkka-alat eivät käytännössä olisi yhtään lähempänä etelän pohjatasoa ja korkeissa tuloluokissa jäätäisiin yhä vain lisää jälkeen etelän huipputasosta.
Suuret yritykset siirtävät joka tapauksessa tuotantoaan tai tekevät alihankintasopimuksia sellaisiin maihin, joissa työturvallisuudesta ei ole hajuakaan, ympäristön saastumisesta ei tarvitse välittää, työaikalainsäädännöstä ei ole tietoakaan, lapsityövoiman käyttö on yleistä ja väestönlaskenta lapsenkengissä. Myös työolosuhteet saattavat pahimmassa tapauksessa muistuttaa vankileirien meininkiä.
Luonnollisesti palkkataso näissä kilpailukyvyn kultamaissa tukee jatkuvan kasvun ja kestävän kehityksen ylikansallisia tarpeita. Lienee turha sanoa, että Suomessa 5 %-yksikön yleinen palkkojen alennus tai väärinpäin käytetty progressio eivät riitä lähes mihinkään. Kadunmiehen käsityksen mukaan myös progression pitäisi olla linjassa tavoitteiden kanssa. Toisin sanoen matalapalkka-alojen palkkoja pitäisi Suomessa entisestään alentaa useilla kymmenillä prosenttiyksiköillä ja korkeiden palkkojen tasoa nostaa lähes samalla mitalla. Tämä on ainoa keino kilpailukyvyn ylläpitämiseksi siten, että yhteistä hyvää riittää jaettavaksi kaikille - kenelle enemmän, kenelle vähemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti