No peace, no war

Ei ole ihmisen luomaa demokratiaa eikä diktatuuria, jossa valta ei voi vaihtua eikä valtakuntaa, jonka rajat eivät voi muuttua. Vastakkaiset elementit ovat aina olleet olemasssa ja pysyvät voimassa sen jälkeen, kun ihmiskunnan vaellus päättyy.

Ihmisiä oli alussa vähän, mutta tänä päivänä jopa liikaa. On ympäri käyty ja yhteen tultu. Uutta elintilaa ei tahdo löytyä. Yhteisen sävelen löytäminen on hakusessa. Jopa ne, jotka pyrkivät kohtuulliseen kulutukseen, yrittävät repiä siitä, mitä muilta jää tai jopa pärjätä sillä, mikä ei muille kelpaa.

Ihmiselämän lyhyessä juoksussa taistellaan kaikista todellisista ja epätodellisista eduista kaikilla mahdollisilla tasoilla. Ei ole mitään niin pyhää ja yhteistä hyvää, josta ei voitaisi nostaa oikeudenkäyntiä eikä niin vähäpätöistä syytä, joka ei kelpaisi sodan julistamiseen naapurivaltiota vastaan.

Näillä mennään

 Arkeologisten tutkimusten mukaan ja kirjoitetun historian todistamista myöhemmistä ajoista alkaen ihminen on käynyt pienien kahakoiden lisäksi laajempiakin sotia. Sodilla on aina ollut sama tarkoitus eli vallata lisää alueita ja luonnonrikkauksia. Mitään poikkeuksia asiaan ei ole nähtävissä tänäkään päivänä.

Monenlaisilla nimikkeillä esiintyvien hallitsijoiden alamaisina toimivat kansakunnat toimivat edelleen pyramidien muotoisina järjesteleminä. Ylärakenteet näyttävät suuntaa ja alaspäin laajenevat kerrokset toimivat koneistoina.

Valtavaksi kasvanut väestömäärä, luonnonvarojen rajallisuus, kiihtyvä tekninen kehitys ja nopeutunut ilmaston lämpeneminen riittäisivät antamaan tutkimista ja työtä nykyisille ja tuleville sukupolville, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta myös nykyisten sukupolvien ajatukset noudattavat esi-isien pääkallojen sisässä vuosituhansien aikana muodostuneita käsityksiä siitä, miten asiat on hoidettava, joten näillä mennään!

Pelotteen käsite

Vallan kahvassa kulloinkin esiintyvät henkilöt käyttävät tuhoaseista nimitystä pelote. He välttävät puhumista tuhoamiseen ja hävittämiseen kehitetystä teknologiasta. Kuitenkin päivittäiset uutiset sieltä, missä uusimpia aseita käytetään, kertovat karua kieltä tavallisten ihmisten kärsimyksistä, asumiskelvottomiksi tuhotuista rakennuksista ja kaikenlaisen inhimillisen avun puutteesta.

Tietenkin pelotteella on tarkoitus hälventää pelkoa niiden ihmisten keskuudessa, joita kurjat olosuhteet eivät ole tavoittaneet. Pelote ei kuitenkaan riitä ennen kuin viimeinenkin kortti on katsottu, sillä myös pelotteeseen perustuva politiikka on peliä, jossa voittaja saa kaiken.

Kun tavoitteena on voitto viimeistä korttia kääntämällä, niin mikään ei ole pyhää eikä kallista. Silloin urhoollisimmat kuolevat ensimmäisinä ja parhaissa suojissa värjöttelevät jäävät nuolemaan haavojaan... ja vasta silloin voittajat pystyvät sopimaan niistä asioista, joista sopiminen ennen katastrofia oli täysin mahdotonta. 

Tilanne päällä

Kaveri soitteli, että oli juuri tullut syömään tasokkaaseen ravintolaan ja maistellut alkudrinkkiä. Hän oli toistamiseen palauttanut ruoka-annoksensa keittiöön, koska annokset olivat reunoiltaan hieman käristyneitä eivätkä annosten asettelutkaan häntä miellyttäneet.

Silloin koko ravintolarakennus tärähti voimakkaan räjähdyksen voimasta. Keittiöstä tulossa oleva tarjoilija kaatui kasvoilleen ja tarjotin annoksineen levisi pitkin lattiaa. Koko ravintolan täytti paksu savu ja kokki konttasi tulenliekkien läpi ulos keittiöstä. Hän pyysi asiakkailta anteeksi häiriötä ja kuoli lattialle. Osa asiakkaista pääsi ryntäämään ulos kadulle viime hetkellä - ennen kuin koko rakennus romahti kasaan.

Saimme kuulla poliisilta, että kohdalle oli osunut drooni. Saimme tietää, että drooneja oli osunut myös kouluun, meijeriin, vanhainkotiin ja muutamiin muihin asuinrakennuksiin. Päättelimme siitä, että toisistaan etäällä olevien - kaukaisten valtioiden välillä olevat erimielisyydet olivat saaneet aikaan tämän yllättävän sekasotkun. Joku epäili myös, että mannerten väliset raha-asiat ovat jo niin pahasti sotkussa ja sidoksissa toisiinsa, että yhteisymmärrykseen tarvitaan useiden valtiokoneistojen koko laajuus ja kaikki voima.

 

Lintu vai kala?

Tänä päivänä ihminen katsoo olevansa luomakunnan kehityksen huipulla. Maapallon eri kehitysvaiheissa selviytyneiden elollisten olioiden kehitystä voidaan hahmotella joko erilaisista uskonnollista tai tieteellisistä lähtökohdista. Tämän kirjoituksen lähtökohtana on jokamiehen pähkäily. 

Ei voitane sulkea pois väittämää, että elollisten olentojen kantamuodot olisivat kehittyneet valtamerten syvyyksissä. Jopa merikilpikonnat ovat osoituksena siitä, että kömpiminen vedestä maankamaralle on jo ammoisina aikoina opittu taito. Nykyihmiselläkin on perinnöllinen ominaisuus oppia uimaan ja sukeltamaan sekä käyttämään merten eläviä ravinnokseen.

Hyvät olosuhteet merivesissä johtivat valaiden kehittymiseen ja hyvät olosuhteet maankamaralla hirmuliskojen ja mammuttejen kehittymiseen. Aikojen kuluessa maaeläimet joutuivat kuitenkin kohtaamaan vaikeampia elinolosuhteiden muutoksia kuin merieläimet, joten merten suojissa asustaa edelleen vanhempia lajeja kuin maan pinnalla.

Jotkut kalat kehittivät evillään jopa liitotaitoja vetten yläpuolella, mutta siinäkin lajissa kuivalla maalla kehitys oli nopeampaa: Liito-oravat jäivät ehkä edellisten tasolle, mutta monipuoliset linnut ovat jo pitkään sekä lentäneet että liitäneet ilmassa, kävelleet maassa ja uineet sekä sukeltaneet vedessä. Lisäksi linnut ovat navigoineet mannerten välisillä reiteillä paljon ennen ihmistä.

 Nykyihmiselle kaikki lintujen taidot ovat vähitellen kehittyneet joko oman kehon kyvyillä tai apuvälineiden avulla vielä paremmiksi. Sisäelimet, suu ja silmät ovat peräisin jo merien syvyyksistä, sormet ja varpaat apinoiden esi-isiltä, häntäluu hännällisiltä lajeilta eikä karvoitustakaan tarvitse kovin kaukaisesta sukupuusta hakea.

Ihmisen kehityskaaren suurimmaksi pulmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan älykkyys, joka on kehittynyt ymmärrystä nopeammin
.

Kehäpäätelmä

Ihmiskunnalle soveltuvat asuinalueet käyvät yhä ahtaammiksi. Samaan aikaan kun vauraat kansakunnat yrittävät varata itselleen elinkelpoisimmat alueet, pienet kansakunnat joutuvat vahvempien jalkoihin ja kiertolaisiksi muihin maihin.

Taustalla ovat valtavat pääomat, joita vain harvat hallinnoivat. Omistussuhteiden vyyhti on kasvanut niin suuriin mittoihin, ettei pienillä valtioilla sen paremmin kuin suuremmillakaan näytä olevan kunnollista käsitystä siitä, miten maailmantaloutta tulisi kehittää.

 

Suurimpien rikkauksien jakamisesta on harvoin päästy sopuun rauhanomaisin keinoin, joten tänäkin päivänä ratkaisuun pyritään voimakeinoin ja aikakauden uusinta aseistusta käyttäen. Periaatteessa telluksen asuttaminen on koko ihmiskunnalle yhtä vaikea asia kuin riitaisalle pariskunnalle yhteisistä asioista sopiminen.

Kevyt eurooppalainen näkökulma noin 1 000 vuoden ajalta

Vuonna 1047 Jerusalemissa vierraillut persialainen pyhiinvaeltaja pääsi historian lehdille, kun hän luuli kuulleensa, että muslimit ja juutalaiset uskovat, että Jerusalemiin haudattu ruumis ei mätäne haudassa...

Vuonna 1147 käynnistyivät 2. ristiretken tapahtumat, kun paavi Eugenius III määräsi ristiretkien laajentamisen koskemaan  myös Iberian niemimaata, Vähä-Aasiaa ja Itämeren eteläpuolisia alueita. Samana vuonna suuntautui ensimmäinen virallinen ristiretki myös Itämeren eteläpuolelle, vendejen asuinseuduille.

Vuonna 1247 italialainen fransiskaani Johannes de Plano Carpini kirjoitti Mongolien historian. Hän oli tunnetuin lähettiläistä, jotka paavi Innocentius IV ja Ranskan kuningas Ludvig IX Pyhä lähettivät taivuttamaan mongoleita kristinuskoon.

Vuonna 1347 Englannin kuningas Edvard III valtasi Calais`n kaupungin. Samana vuonna englantilaiset voittivat skotit Neville’s Crossin taistelussa. Sodat liittyivät 116 vuoden ajan jatkuneisiin sotiin Euroopassa ja johtivat osaltaan kansallisvaltioiden muodostumiseen.

Vuonna 1447 valittiin paaviksi Tomaso Parentucelli eli paavi Nikolaus V, joka suosi humanismia ja toi renessanssin vaikutteita Roomaan. Nikolaus V halusi palauttaa Rooman Italian tärkeimmäksi sivistyskeskukseksi.

Vuonna 1547 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V alle­kirjoitti osmanien kanssa Adrianopolin rauhansopimuksen, jossa hänen oli pitkän arvonimiluettelonsa sijasta käytettävä vain yhtä arvonimeä eli Espanjan kuningas. Sopimustekstin laatijoiden mukaan maailmassa saattoi olla vain yksi keisari kerrallaan, joka oli Suleiman I Suuri. Samaisena vuonna 1547 kuoli  konkistadori Hernán Cortés, joka Amerikan valloitustensa jälkeen oli jo siirtynyt asumaan maatilalleen Sevillaan.

Samana vuonna 1547 Moskovan suuriruhtinas Iivana IV Suuri kruunattiin koko Venäjän ensimmäiseksi tsaariksi, jolloin myös Moskovasta tuli virallisesti koko Venäjän pääkaupunki ja Venäjä alkoi kehittyä yhdeksi maailman suurimmista valtioista. 

Vuonna 1647 Ruotsin hyökkäys keskiseen Baijeriin sai Maksimilianin myöntymään rauhaan ja  maaliskuussa Baijeri, Köln, Ranska ja Ruotsi sopivat Ulmissa aselevon. Muualla Euroopassa 30-vuotisen sodan taistelut kuitenkin jatkuivat koko loppuvuoden.

Vuonna 1747 Ruotsin kuningas Adolf Fredrik myönsi Carl von Linnaeukselle arkkiaterin eli ylilääkärin arvonimen ja hänet valittiin Berliinin tiedeakatemian jäseneksi. Samana vuonna Linnaeuksen oppilas Pehr Kalm, aikakautensa kansainvälisesti tunnetuin suomalainen tiedemies, aloitti tärkeimmän tutkimusmatkansa Pohjois-Amerikkaan.

Vuonna 1847 Kalevala-eepoksen luojana Euroopassakin tunnettu Elias Lönnrot ei suostunut lähtemään opettamaan saksalaiseen yliopistoon, vaan piti kiireellisempänä toimittaa sanakirjoja kotimaansa tarpeisiin, muun muassa tulkkisanakirjaa ulkomaisten turistien käyttöön. Samaan aikaan Euroopan ulkopuolella riehui Yhdysvaltojen ja Meksikon välinen sota, jonka seurauksena Meksiko menetti puolet alueistaan.

Vuonna 1947 solmittiin Pariisin rauhansopimus. Se on kuitenkin antanut tasapuolisesti aikaa niin rauhanomaiselle yhteistyölle kuin vastakkainasettelun järjestämiselle ja jopa entistä laajemman sodankäynnin suunnittelulle.

Monipuolinen ja laaja kansainvälinen yhteistyö kaikilla elämänaloilla ja tietoisuus koko ihmiskunnalle tärkeistä tavoitteista ei kuitenkaan ole pystynyt viitoittamaan tietä yhteiseen hyvään. Eturistiriitoja näyttää olevan yhtä mahdollista kuin mahdotontakin ratkaista muutoin kuin joidenkin entisaikojen ruhtinoiden tapaan, jotka itseään huvittaakseen pelasivat shakkia elävillä ihmisparoilla.

Vuonna 2047 toivoisi koittavan ajan, jolloin tunnelin päässä pilkottava valo osoittautuisi kehitykseksi sellaiseen suuntaan, josta ihmiskunta on vuosisadasta toiseen voinut vain unelmoida.