Voihan Dakota!

Tässä tarinassa on jotakin tarunomaista ja vanhaa, jotakin uutta ja jotakin ajatonta. Ennustuksena pohdinta ei kuitenkaan toimi, sillä tulevaisuutta ei voi ennustaa...

Jo 1800-luvulta alkaen sadat tuhannet suomalaiset ovat lähteneet Yhdysvaltojen koillisosiin paremman elämän toivossa. Vuotuisia Finnfest -tapahtumia järjestetään ehkä edelleen myös Minnesotassa, Duluthin kaupungissa, jonka lähellä on myös pieni Oulun kaupunki. Muitakin hauskoja paikannimiä löytyy kuten Finland, Nisula ja Toivola.

Minnesotan osavaltion suurin kaupunki on Minneapolis, jossa asuu asuu 430 000 ihmistä, esikaupunkialueineen ja yhteenkasvaneen naapurikaupunki Saint Paulin kanssa väkimäärä nousee yli 3,5 miljoonan. Tällä Mississipin tasangolla on 22 järveä ja laguunia sekä noin 170 puistoa. Jokivarsi kuuluu kansalliseen virkistysalueeseen. Eipä sitten olekaan ihme, että Minnesotan ystävyyskaupunki on Kuopio.

Minnesotan rajanaapureita ovat Pohjois- ja Etelä-Dakotan osavaltiot, joiden yhteinen asukasluku on runsaat 1,6 miljoonaa. Kun joukkoon lisätään vielä Etelä-Dakotan rajanaapuri Nebraska, niin näiden naapurusten yhteinen asukasluku nousee yli 3,5 miljoonan. Dakota-intiaanien viimeisillä asuinsijoilla asustaa nykyisin monenlaista väkeä ja sekaan mahtuisi varmasti myös nykysuomalaisia. Asuvathan siellä myös fintiaanit, jotka ovat jo 1800-luvulta alkaen alkuperäisväestöön sulautuneita suomalaisia. Pontimena siirtolaisuuteen on ollut venäläistämisen vierastaminen, eurooppaalaisten sotien välttäminen, seikkailunhalu ja mikä hyvänsä muu paremman elämän tavoittelu, jolloin valtameri on tullut ylitetyksi vain yhteen suuntaan. 

1800-luvun puolivälin jälkeen Sioux-heimojen asuinalueet kutistuivat Pohjois- ja Etelä-Dakotan ja Nebraskan alueille ja osin Minnesotaan. Nykyisin Dakota on Yhdysvalloissa suosittu etunimi sekä miehillä että naisilla. Dakotankielessä nimi viittaa ystävään ja liittolaiseen, mutta Suomessa Dakota on nimenä harvinainen.

Kiittämätöntä lurjustelua

Ihmisten luomat hallintojärjestelmät ovat monimuotoisia pyramideja. Olipa sitten kysymys yksinvallasta tai harvainvallasta, niin pyramidien huippua kohti väki vähenee ja vauraus kasvaa. Jalustan valtava väkimäärä muodostaa kasvualustan sille, mikä pienelle huipulle kertyvien rikkauksien tuottamiselle on välttämätöntä.

Yhteistä pyramidien kaikille kerroksille on kuitenkin kaikenlainen juonittelu, valehtelu ja pilkanteko. Ne kuuluvat sellaisen itsekorostuksen vakiovarusteisiin, joiden tarkoituksena on kilpailijoiden ansoittaminen ja vahingoittaminen. Ilkeilevät ihmiset kiukuttelevat ja haukkuvat muita. He uskovat olevansa muita fiksumpia leimaamalla muita tyhmiksi ja typeriksi. He pitävät oveluutta suorastaan kaikkivoipaisena älykkyytenä. Samalla halpamainen panettelu, takanapuhuminen ja ansojen asettelu muuntuvat uudeksi normaaliksi - tiellä maineeseen ja menestykseen!

 

 

Tämä on sitä kiittämätöntä lurjustelua, jossa hymyä tarvitaan vain viettelemiseen ja naurua vain pilkkaamiseen. Jokainen yksilö joutuu itse kohdallaan valitsemaan, istuuko viettelysten vaunuun, haluaako käyttää muita hyväkseen tai jäädä koti-TV:n ääreen uskottelemaan olevansa kaiken ulkopuolella. Vaikeata on päättää, haluaako tehdä muiden ihmisten hyväksi mitään, tarjota vähästään tai paljostaan ja miten se tulisi toteuttaa. Oli miten oli, mutta ihmisen hallitseman maailman parantajaksi ihmisestä itsestään ei ole - Luoja paratkoon!

Ymmärryksen rajamailla

Kanada, Australia ja Pohjoismaat täyttävät ehkä parhaiten demokraattisina pidettyjen valtioiden kriteerit. Ne ovat myös välttäneet suoranaisen osallistumisen 2000-luvulla riehuviin sotiin, joita taukoamatta käydään ympäri maailmaa. Maailman 195 valtion kirjavassa joukossa puhutaan yli 6000 kieltä ja hallitaan kansakuntia mitä kummallisimmilla keinoilla. Demokratiaa kunnioittavat maat edustavat vain pientä joukkoa, mutta suurta toivoa rauhallisemmista ajoista.

Joka tapauksessa tuhansia vuosia vanha sotaperinne kukoistaa eikä rauhallisia aikoja ole aivan heti odotettavissa. Rikkauksien loputonta uusjakoa ratkotaan sodilla yhä uudelleen ja uudelleen. Yksilötasolla ihmiselämän rajallisuus vain kiihdyttää rikkauksien tavoittelua ja tekninen kehitys tarjoaa ihmisen ahneudelle entistä enemmän mahdollisuuksia.

Mikä siis neuvoksi? Ratkaisuna ongelmaan voisi tarjota vanhan luennoitsijan viisautta, kun hän esitteli kuulijoille monimutkaisen lainmuutoksen pykälää, josta hän ei itsekään saanut tolkkua: "Tämä lainkohta on sellainen, että sitä ei voi selittää ­­­– se täytyy vain ymmärtää!"