Maailmassa lienee 3000 miljardööriä, joista ehkä vain viidennes on oligarkkeja. Tosiasiallisten lukujen puuttuessa arvio on enintään suuntaa antava. Pohjoismaista eniten miljardöörejä on Ruotsissa. Myös Norjassa ja Tanskassa on enemmän miljardöörejä kuin Suomessa, vähiten Islannissa.
Kun arvioidaan rahamiesten osuutta sotien syntyyn, niin puurot ja vellit menevät helposti sekaisin, kun miljardöörit ja oligarkit operoivat ristiin rastiin lännessä ja idässä yhtä hyvin rauhan kuin sodankin aikana. Heidän yhteenlaskettu varallisuutensa käsittää yli puolet koko maapallon väestön varallisuudesta. Kun mukaan lasketaan monimiljonäärit, niin eipä maailman muulle väestölle jää paljon yli oman tarpeen tai sitäkään. Taloudelliset pakotteet eivät myöskään estä rahamiehiä järjestelemästä omaisuuksiaan. Sotien aikana ja sotien jälkeen suuret omaisuudet pyrkivät vain kasvamaan.
Toisaalta omaisuuksien tasajako jättäisi koko populaation köyhyysrajan alapuolelle ja palauttaisi kehityksen alkupisteeseen eli kivikauteen. Sodan ja rauhan vaihtelevissa oloissa tavalliset kansalaiset saavat sentään elää kukin oman maansa propagandan värittämässä todellisuudessa, jossa oma väki ja ystävät koostuvat hyväntekijöistä ja sankareista. Ulkopuolelle leirin jäävät kasvottomat muukalaiset.
Sotien puhtaasti perimmäisenä syynä voidaan kuitenkin nähdä pienen vähemmistön tavoittelema rikastuminen. Samalla suuren enemmistön osalle on jäävä puute ja köyhyys. Tätä menoa on jatkunut vuosituhannesta toiseen eikä vähiten silloin, kun on taisteltu luonnon muovaamien luolien tarjoamista suojapaikoista.
Suora auringonvalo kohdistuu jäävuoren huipuun. Kun huippu katoaa, ei jäävuortakaan enää ole...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti