Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Sen voi kuitenkin nähdä, mitä Euroopassa ja maailmassa tapahtuu joka tapauksessa, vaikka mitään ennalta arvaamatonta ei tapahtuisikaan.
Koko maailman väkiluku nousee 60 vuodessa 7 miljardista 10 miljardiin. Sitä vauhdittaa Afrikan väkiluku, joka kaksinkertaistuu eli nousee 2,5 miljardiin. Näin mittavan väestökehityksen vallitessa Eu-alueen väkiluvun on pakko seurata väkimäärän kasvua muutenkin kuin syntyvyyden perusteella. Pelkästään Afrikasta voidaan odottaa kymmenien miljoonien lisäystä eurooppalaiseen perheeseen. Kanta-eurooppalaisten muuttoliike saattaa tehdä tilaa tulokkaille. Siitä pitää huolen muutos ilmastossa, jonka lämpeneminen aiheuttaa kuivuuden lisääntymistä Etelä-Euroopassa.
Koko maapallon väestöstä aliravittujen ihmisten määrän voi arvioida 60 vuoden kuluessa kasvavan 0,7 miljardista 1.5 miljardiin, tietenkin oletuksella, ettei vieläkin pahempaa tapahdu. Vaikka aliravitut ihmiset eivät itse pääse liikkeelle, niin ne, jotka pääsevät, lähtevät etsimään parempaa elämää muualta.
Maailman öljyvarannot käyvät vähiin 60 vuoden kuluessa elleivät peräti kokonaan lopu. Se on sekä hyvä että paha asia. Öljyjohdannaisilla tuotetaan sähköä ja kehitetään monenlaista muuta tuotantoa. Samalla kuitenkin lisätään maan, meren ja ilmakehän roskaisuutta. Samalla kun ilmakehän - vaikka vain tilapäistäkin - lämpenemistä joudutetaan, saadaan valtamerten vedenpinta nousemaan tiheästi asutuille seuduille. Toivoa sopii, että öljylähteet loppuvat sitä nopeammin.
Öljyn loppumiseen varaudutaan lisäämällä maakaasun tuotantoa. Kaasuvarantojen lasketaan riittävän vielä parisen sataa vuotta. Siihen mennessä biokaasujen tuotanto on varmaankin saatu hyvään vauhtiin. Mikäli biokaasujen tuotantomenetelmät vielä jossain määrin edellyttävät kasvikunnan hyväksikäyttöä ja osallisuutta metsien hävittämiseen, kehitys seuraa öljyn käytön jalanjäljissä: Omaa oksaa siinä sahataan.
Tällä hetkellä metsät kattavat vielä lähes kolmanneksen maapallon mantereista eli 4 miljardia hehtaaria. Metsäpinta-ala vähenee kuitenkin 10 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Tällä menolla metsiä on 150 vuoden kuluttua jäljellä enää puolet nykysestä eli 2 miljardia hehtaaria. Maapallon keuhkoina toimivat sademetsät katoavat muita metsiä nopeammin. Siinä menee se paljon puhuttu hiilinielu taivaan tuuliin.
Eipä sitten muuta kuin tuulivoimalla savuisia ilmoja pyörittelemään ja odottelemaan, että aurinkopaneelit pystyvät pilvien raoista repimään edes 20 %:n tehot. Vanhat ydinvoimalat tulevat myös käyttöikänsä päähän ja uusia rakennetaan siitä huolimatta, että ydinjäteongelma odottaa vielä lopullista ratkaisua. Joka kodin ydinkäyttöiset minivoimalat tulevat kuitenkin helpottamaan sitäkin pulmaa, sillä sekajätteeseen on tähänkin asti työnnetty mitä hyvänsä.
Onneksi kestävän kehityksen turvaksi jää vielä vanha kunnon kivihiili. Sitä on laskettu riittävän vielä 400 vuodeksi!
Koko maailman väkiluku nousee 60 vuodessa 7 miljardista 10 miljardiin. Sitä vauhdittaa Afrikan väkiluku, joka kaksinkertaistuu eli nousee 2,5 miljardiin. Näin mittavan väestökehityksen vallitessa Eu-alueen väkiluvun on pakko seurata väkimäärän kasvua muutenkin kuin syntyvyyden perusteella. Pelkästään Afrikasta voidaan odottaa kymmenien miljoonien lisäystä eurooppalaiseen perheeseen. Kanta-eurooppalaisten muuttoliike saattaa tehdä tilaa tulokkaille. Siitä pitää huolen muutos ilmastossa, jonka lämpeneminen aiheuttaa kuivuuden lisääntymistä Etelä-Euroopassa.
Koko maapallon väestöstä aliravittujen ihmisten määrän voi arvioida 60 vuoden kuluessa kasvavan 0,7 miljardista 1.5 miljardiin, tietenkin oletuksella, ettei vieläkin pahempaa tapahdu. Vaikka aliravitut ihmiset eivät itse pääse liikkeelle, niin ne, jotka pääsevät, lähtevät etsimään parempaa elämää muualta.
Maailman öljyvarannot käyvät vähiin 60 vuoden kuluessa elleivät peräti kokonaan lopu. Se on sekä hyvä että paha asia. Öljyjohdannaisilla tuotetaan sähköä ja kehitetään monenlaista muuta tuotantoa. Samalla kuitenkin lisätään maan, meren ja ilmakehän roskaisuutta. Samalla kun ilmakehän - vaikka vain tilapäistäkin - lämpenemistä joudutetaan, saadaan valtamerten vedenpinta nousemaan tiheästi asutuille seuduille. Toivoa sopii, että öljylähteet loppuvat sitä nopeammin.
Öljyn loppumiseen varaudutaan lisäämällä maakaasun tuotantoa. Kaasuvarantojen lasketaan riittävän vielä parisen sataa vuotta. Siihen mennessä biokaasujen tuotanto on varmaankin saatu hyvään vauhtiin. Mikäli biokaasujen tuotantomenetelmät vielä jossain määrin edellyttävät kasvikunnan hyväksikäyttöä ja osallisuutta metsien hävittämiseen, kehitys seuraa öljyn käytön jalanjäljissä: Omaa oksaa siinä sahataan.
Tällä hetkellä metsät kattavat vielä lähes kolmanneksen maapallon mantereista eli 4 miljardia hehtaaria. Metsäpinta-ala vähenee kuitenkin 10 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Tällä menolla metsiä on 150 vuoden kuluttua jäljellä enää puolet nykysestä eli 2 miljardia hehtaaria. Maapallon keuhkoina toimivat sademetsät katoavat muita metsiä nopeammin. Siinä menee se paljon puhuttu hiilinielu taivaan tuuliin.
Eipä sitten muuta kuin tuulivoimalla savuisia ilmoja pyörittelemään ja odottelemaan, että aurinkopaneelit pystyvät pilvien raoista repimään edes 20 %:n tehot. Vanhat ydinvoimalat tulevat myös käyttöikänsä päähän ja uusia rakennetaan siitä huolimatta, että ydinjäteongelma odottaa vielä lopullista ratkaisua. Joka kodin ydinkäyttöiset minivoimalat tulevat kuitenkin helpottamaan sitäkin pulmaa, sillä sekajätteeseen on tähänkin asti työnnetty mitä hyvänsä.
Onneksi kestävän kehityksen turvaksi jää vielä vanha kunnon kivihiili. Sitä on laskettu riittävän vielä 400 vuodeksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti