Hallitus on haastanut kansalaiset taloustalkoisiin, jotta valtion velkaantuminen saadaan kuriin. Tämän kunnianhimoisen urakan ohella hallitus leikkaa, karsii ja katkoo vuosikymmenten aikana kehitettyjä yhteiskunnallisia rakenteita, joiden se sanoo olevan esteenä talouden kasvulle. Vaikka kaikki hallituksen toimet eivät suoranaisesti edistä taloudellisten kasvutavoitteiden saavuttamista, niin hallitus pitää kiirettä varsinkin sosiaalietuuksien harventamisella. Samalla se suuntaa varoja sinne, missä ennestäänkin on varallisuutta. Sanalla sanoen veturin pannussa pitää nyt olla höyryä, sillä seuraavan hallituksen kokoonpanosta ja tavoitteista ei ole takeita. Sen vuoksi on nopealla aikataululla toimittava niin, ettei kasvulle haitallista sosiaaliverkostoa muutamassa vuodessa pystytä rakentamaan uudelleen.
Sen sijaan ministerit ja kansanedustajat itse eivät pidä kiirettä oman varallisuutensa ja tukijoiltaan saamiensa avustusten ilmoittamisella. He eivät myöskään halua julkisesti yhtyä talkoisiin luopumalla virallista tietä edes osasta palkkioitaan. He haluavat pysytellä nimettöminä talkoomiehinä.
Onneksi myös lähes kaksi miljoonaa nimettömänä pysyttelevää suomalaista osallistuu talkoisiin viikottain niin, että ainakin tulokset ovat näkyvissä!
Valtiolla on käytettävissään Euroopan tehokkain rahapelimonopoli, jonka liikevaihto on parin miljardin luokkaa. Siitä käytetään puolisen miljardia taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön rahoittamiseen. Ahkerasti pelaavat eläkeläiset, työttömät ja työssäkäyvät kansalaiset pitävät näin pystyssä tukitoimintaa, joka takaa valtiolle mahdollisuuden leikata myös kyseisten toimintojen määrärahoja ja siirtää varoja hyväksi katsomiinsa rahastoihin.
Lisäksi valtiolla on toinenkin rahapelimonopoli eli määräysvalta julkisoikeudelliseen yhdistykseen, joka jakaa voitoistaan vuosittain reilut neljännesmiljardia avustuksina sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Kun poliitikot ovat asialla, niin välillä avustuksia sieltäkin lipsahtaa kaikkea muuta kuin heikossa asemassa oleville kansalaisille. Joka tapauksessa tätäkin toimintaa pitävät pystyssä ahkerasti pelaavat eläkeläiset, työttömät ja työssäkäyvät kansalaiset.
Niin, että kyllä nimettöminä pystyttelevät taviksetkin ottavat joka päivä osaa taloustalkoisiin sen lisäksi, että joutuvat valtiovallan taholta kiristämään vyötään ja syömään harmaan talouden tuottamia halpapitsoja.
Sen sijaan ministerit ja kansanedustajat itse eivät pidä kiirettä oman varallisuutensa ja tukijoiltaan saamiensa avustusten ilmoittamisella. He eivät myöskään halua julkisesti yhtyä talkoisiin luopumalla virallista tietä edes osasta palkkioitaan. He haluavat pysytellä nimettöminä talkoomiehinä.
Onneksi myös lähes kaksi miljoonaa nimettömänä pysyttelevää suomalaista osallistuu talkoisiin viikottain niin, että ainakin tulokset ovat näkyvissä!
Valtiolla on käytettävissään Euroopan tehokkain rahapelimonopoli, jonka liikevaihto on parin miljardin luokkaa. Siitä käytetään puolisen miljardia taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön rahoittamiseen. Ahkerasti pelaavat eläkeläiset, työttömät ja työssäkäyvät kansalaiset pitävät näin pystyssä tukitoimintaa, joka takaa valtiolle mahdollisuuden leikata myös kyseisten toimintojen määrärahoja ja siirtää varoja hyväksi katsomiinsa rahastoihin.
Lisäksi valtiolla on toinenkin rahapelimonopoli eli määräysvalta julkisoikeudelliseen yhdistykseen, joka jakaa voitoistaan vuosittain reilut neljännesmiljardia avustuksina sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Kun poliitikot ovat asialla, niin välillä avustuksia sieltäkin lipsahtaa kaikkea muuta kuin heikossa asemassa oleville kansalaisille. Joka tapauksessa tätäkin toimintaa pitävät pystyssä ahkerasti pelaavat eläkeläiset, työttömät ja työssäkäyvät kansalaiset.
Niin, että kyllä nimettöminä pystyttelevät taviksetkin ottavat joka päivä osaa taloustalkoisiin sen lisäksi, että joutuvat valtiovallan taholta kiristämään vyötään ja syömään harmaan talouden tuottamia halpapitsoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti