Kohtuus ja suvaitsevaisuus ovat kauniita käsitteitä ja sanoja. Kauneimmillaan ne esiintyvät Raamatussa. Papit viljelevät niitä saarnoissaan, poliitikot puheissaan ja konsultit luennoillaan. Sanat ovat kuitenkin vain sanoja ja käsitteinäkin varsin suhteellisia.
Kohtuus ja suvaitsevaisuus ovat täysin tilannekohtaisia käsitteitä. Ne merkitsevät aivan eri asioita syrjäytyneille ja menestyjille, köyhille ja rikkaille, kerjäläisille ja suurlahjoittajille, tavallisille rikollisille ja järjestäytyneille rikollisille, vanhoille ja nuorille, sairaille ja terveille, maahanmuuttajille ja kantaväestölle, alkuperäiskansoille ja valloittajille, äänestäjille ja poliitikoille.
Vanha kansa tietää, että "hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa". Kuitenkin ihminen voi olla syöppö, vaikka ei olisi koskaan ansainnut yhtään mitään. Toisaalta upporikas, bakteerikauhuinen ihminen voi riutua ravinnon puutteessa, kun ei uskalla syödä mitään. "Kohtuus kaikessa" ei toimi lainkaan kaikessa eikä edes oman terveyden vaalimisessa samalla tavalla kaikille.
Perintöä selvittävä juristi laskuttaa aina itsensä pesän ylimääräiseksi osakkaaksi. Köyhän pesän selvittämisessä ylimääräinen osakas ei paljon paina, mutta runsaasta pesästä laskutus voi yltyä kohtuuttoman suureksi.
Yksityisen firman toimistusjohtaja voi panna melkein mitä hyvänsä firman piikkiin. Julkishallinnossa tuohon piikkiin ei voi ladata kaikkea hyvää yhtä runsaasti. Kuitenkin johtoportaan edut yksityisellä ja julkisella puolella ovat aina linjassa muuhun henkilökuntaan nähden. Sitä, mikä on kohtuullista ylimmälle johdolle, ei suvaita keskijohdolle ja vielä vähemmän suoritusportaalle.
Meitä kaikkia ympäröi yhteinen hyvä, joka syntyy työtä tekemällä. Hyvän kehät ympäröivät meitä suojamuurien tavoin. Sisimmässä renkaassa on kohtuullista nauttia kaikesta hyvästä. Kehä kehältä mahdollisuudet vähenevät niin, että uloimmassa kehässä voi nauttia vain uloimman kehän hyvästä eli korkeintaan perustarpeiden tyydyttämisestä. Sisempien kehien hyvät ovat ulottumattomissa. Jokaisessa kehässä on omanlaisensa käsitys kohtuullisuudesta ja suvaitsevaisuudesta.
Uskomme mukaan sinun pitää kääntää lyöjälle toinenkin poski, jos sinua lyödään poskelle. Epäilemättä saat sitten tällin sillekin poskelle. Sen jälkeen käännät lyöjälle uudelleen toisen posken ja lätkiminen jatkuu. Se on suvaitsevaisuutta yli rajojen. On kohtuullista odottaa, että lätkijä saa jossakin vaiheessa tarpeekseen ja lähtee lätkimään muualle. Kohtuutonta sen sijaan on, että hän vielä lähtiessään potkaisee sinua persuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti