Ei kahta sanaa: Hupsis!

Kun viikingit saapuivat Pohjois-Amerikkaan 1000 vuotta sitten, ei heillä ollut mitään mahdollisuuksia valloittaa koko mannerta. Villihevosten kesyttäjiksi heistä ei ollut ja kokonaisten mantereiden valloittamiseen jalkapelissä olisi kulunut kymmeniä ja taas kymmeniä sukupolvia. Vähäisen viikinkiväen oli siis tyydyttävä yhteistyöhön ikiaikaisen intiaaniväestön kanssa.

Kun eurooppalaiset konkistadorit joukkoineen alkoivat rantautua Amerikan mantereille 500 vuotta viikinkejä myöhemmin, purjelaivat olivat kehittyneet suuremmiksi ja valloitustarkoituksiin soveltuva aseistuskin ruutipyssyjen tasolle. Intiaanipäälliköt saattoivat lopulta vain huokailla, että "valkonaamoja sataa rannikolle kuin syksyn lehtiä". Vähitellen Amerikan mantereiden koko ikiaikainen kulttuuri jäi eurooppalaisen kulttuurin jalkoihin.

Tänä päivänä elämme aikaa, jolloin Amerikassa jalostunut eurooppalainen kulttuuri alkaa vierastaa omaa alkuperäänsä. Samalla Euroopassa kansallisvaltioiksi pirstoutuneet demokratiat alkavat jäädä juuri niiden valtioiden jalkoihin, jotka vuorostaan muilla mantereilla ovat kehittyneet suurvalloiksi.   

Tie, totuus ja elämä

Tiedustelin tekoälyltä: Ovatko kaikki maailman ihmiset Nooan arkin jälkeläisiä? Tekoäly vastasi: Raamatun kertomuksen mukaan Nooan arkki oli ainoa paikka, jossa ihmiset ja maaeläimet selviytyivät vedenpaisumuksesta. Muissa maailman mytologioissa on kuitenkin vastaavia kertomuksia eri pelastuneista.

Jatkoin kyselyä tekoälyltä: Onko Raamattu mytologiaa? Tekoäly vastasi: Kysymys Raamatun luonteesta mytologiana riippuu siitä, miten "mytologia" määritellään. Asiaa voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta: Uskontotieteessä myytti ei tarkoita "valhetta", vaan pyhää kertomusta, joka selittää maailman syntyä, ihmisyyttä ja jumalallista järjestystä. Tässä mielessä monet Raamatun kertomukset, kuten luomiskertomus, vedenpaisumus ja Babylonin torni, luokitellaan mytologioiksi...

... ja tekoäly jatkoi kertomustaan: Ihmiskunnan historia ja mytologia ovat kaksi eri tieteenalaa ja kerronnan muotoa, vaikka ne kietoutuvat toisiinsa. Historia perustuu arkeologisiin löytöihin ja kirjallisiin lähteisiin. Mytologia koostuu kertomuksista, jotka välittävät yhteisön arvoja, uskomuksia ja maailmankuvaa. Joskus sanotaan, että "mytologia on historiaa ilman todisteita".

Innostuin tekoälyn suuresta viisaudesta ja halusin kysyä siltä vielä yhden kiperän kysymyksen: Mihin tämän päivän maailmanpoliittinen tilanne johtaa?

Tekoäly vastasi välittömästi: Maailmanpoliittista tilannetta leimaa siirtymävaihe kohti pirstoutunutta moninapaisuutta, jossa suurvaltojen kilpailu ja alueelliset konfliktit muovaavat uutta kansainvälistä järjestystä. Painopiste siirtyy teknologiseen kilpailuun. Valtiot puuttuvat aiempaa enemmän markkinoihin tukeakseen omaa huoltovarmuuttaan ja kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Tekoäly on muuttunut taloudellisesta työkalusta strategiseksi aseeksi, joka vaikuttaa sekä kybersodankäyntiin että valtioiden kykyyn vaikuttaa globaalisti. Puhdas vesi ja kriittiset mineraalit ovat nousseet keskeisiksi geopoliittisiksi kiistanaiheiksi. Yhteenvetona maailmanpoliittinen tilanne johtaa vuonna 2026 entistä arvaamattompaan ympäristöön, jossa perinteinen diplomaattinen vakaus on korvautunut "hallitulla epäjärjestyksellä".

Kääntyy uusi lehti

Uudeksi taas vuosi kääntyy                                                                                                              Ikuisuuteen vanha vääntyy

Totuttu on rikin katkuun                                                                                                                                   Samaan tahtiin meno jatkuu

Pieni vähemmistö kisaa luonnon rikkauksista                                                                                              Suuri enemmistö kärsii luonnon vitsauksista

Kellot soi ja kulkuset kilisee                                                                                                                   Kuppikuntia syntyy että silmissä vilisee

Tuonpuoleisessa keisari Nero jo tuskailee:                                                                                                   Kuka maanpäällistä menoa nyt kuskailee?                                                     

Turha ihmiskunnan kohtalosta on tuntea pelkoa                                                                                           Ei siitä vanha seppäkään saa mitään selkoa   

 

Hervotonta herjaa

Maapallon asukkaat voi karkeasti ottaen jakaa kaidan ja lavean tien kulkijoihin. Kaidan tien kulkijoilla ei ole kahta kaistaa eikä kahta totuutta. Sen sijaan lavean tien kulkijoilla on monta kaistaa ja monenlaista totuutta. Totuus ei vaadi kahta sanaa, sillä totuus on joko kyllä tai ei. Monenlainen totuus vie tilanteeseen, jossa hukka perii.

On totta, että kaidalta tieltä voi poiketa väärälle polulle, mutta totta on myös, että väärältä polulta voi palata takaisin kaidalle tielle. Sen sijaan lavea tie on yhtä leveä kuin pitkäkin. Se ei johda mihinkään eikä vie perille - ennen kuin hukka perii.

Poliittiset suuntaukset ovat päähänpinttymiä. Tiukka poliittinen ajattelu vaatii yksisilmäisyyttä ja korvalappuja - parhaimmillaan sotilaallisen yhtäaikaista askeltamista. Demokratian vallitessa erilaiset poliittiset suuntaukset saattavat taivaltaa rinnakkain - edellyttäen, että niillä on mahdollisuus varjomiekkailla keskenään...toisin sanoen kulttuuri sietää poliitikkojen keskinäisen panettelun, piikittelyn ja vähättelyn ilmapiiriä.

Maapallon väestömäärän ja liikkuvuuden lisääntyminen yhdistettynä tekniseen kehitykseen ja kilpailuun luonnonvarojen omistuksesta on johtamassa kujanjuoksuun, jonka voittajia ei tämän päivän tekoäly pysty hahmottamaan...    

 

Taivaalle katsellen

Puistonpenkillä istuu vanha mies ja katselee taivaalle. Ohi kulkee toinen ukko ja kysyy

- Mitä siellä taivaalla näkyy?

- Ei näy taivasta. Pilvet peittää. Mutta istu jutustelemaan!

- Ajatteletko usein taivasasioita, kun niistä kyselet?

- No, se on miten sen ottaa… taivaita on monenlaisia. 

- Siinäpä se! Yhdelle taivas on maan päällä, toiselle pilvien yläpuolella.

- Olin nuori mies, kun ensin Laika-koira kiersi maapallon ja sen jälkeen myös Gagarin!

- Jaa, mutta vielä kovempia olivat Armstrong ja Aldrin, kun kävivät kuussa asti!

- Uskotko, että ihminen pääsee koskaan aurinkokunnan ulkopuolelle?

- En kyllä usko. Mars taitaa olla jo ihmisen äärirajoilla.

- No, mutta kaikenlaisia härveleitä kyllä lähetellään avaruuteen ja pannaan terveiset mukaan!

- Oletko pohtinut kaikkeuden olemusta uskontojen näkökulmasta?

- Olen kyllä. Mielestäni Raamatun luomiskertomus on sopiva ja riittää hyvin koko ihmiskunnalle.

- Eikö luomiskertomuksessa ole puutteita ja ristiriitaisuuksia?

- Juu, kyllä niitä riittää kaikessa muussakin – kuten myös avaruuden tutkimuksessa!

- Tarkoitan, että eikö ole vähän niukka tuo kertomus, että 'luonut on taivaan ja maan’?

- No, kuka olisi ymmärtänyt lauseen, että ’luonut on tyhjiön, energian ja materian’? Aristoteles oli jo sitä mieltä, että tyhjiö on mahdottomuus?

- Jaa, antaa olla saivartelematta. Ymmärrän kyllä, että kaikissa teorioissa on aina ’jonkin verran ilmaa’. Onhan se iankaikkisuuskin loputon tila, jolla ’ei ole päätä eikä häntää’.

- Hyvä! Päästään samalle aaltopituudelle eikä tule riitaa. Luin lehdestä, että älyttömän kauan sitten tapahtui suuri alkuräjähdys, joka on koko ajan laajentunut siitä lähtien, joten ’kovassa kyydissä ollaan’!

- Joo, ’tukka putkella mennään’.

- Just, just! Tähän asti on oltu vielä siinä uskossa, että laajeneminen vain kiihtyy ja avaruuden kappaleet  leviävät hajalleen kuin 'Jokisen eväät’. Nyt on kuitenkin uusin tutkimus herättänyt epäilyn, että painovoima voisikin vetää universumia kasaan ja koko homma päätyy loppuromahdukseen. Olisiko tuo muinoinen ’iso pamaus’ ollut ainutkertainen vai tuleeko sellaista lisää. Ja ollaanko menossa vai tulossa, niin ’ei siitä ota selvää seppäkään’.

- Oho, kyllä tämä nyt tuli selväksi! Oli kiva jutella! Terve!

- Terve!

Aikaikkuna

Laskelmien mukaan maapallon elinkaari mahtuu 12 miljardiin vuoteen. Yksi miljardi siitä on jo kulunut pelkästään maapallon muotoutumiseen ja 3,5 miljardia vuotta elollisen elämän kehittymiseen. Ainoastaan ja vain kulumasssa oleva vuosimiljardi on ihmiselämälle soveltuvaa aikaa. Maapallon loput 6,5 miljardia vuotta hiipuvat olosuhteissa, jotka eivät sovellu nykyisen kaltaiselle inhimilliselle elämälle. Tosin jopa meteoriittien törmäykset voivat asettaa inhimilliselle elämälle rajoituksia paljon aikaisemminkin.

Ihmiskunnan aikaikkunaan kuuluvat sellaiset tekijät kuin Amoc-merivirta ja Golfvirta, jotka säätelevät elinolosuhteita pitkällä aikavälillä. Jääkausien välimaastossakin on turvallista elellä, jos sääolosuhteiden muutoksiin ja luonnonmullistuksiin varaudutaan hyvissä ajoin. Tulivuorten purkausten ja maanjäristysten tarkkoja aikoja on vaikea ennakoida. Tsunamit, pyörremyrskyt, metsäpalot ja muut luonnonvoimat voivat yllättää, mutta moniin luonnon aiheuttamiin katastrofeihin voidaan varautua ennakolta. Se edellyttää ihmiskunnalta yhteistä tahtoa ja yhteistyötä.

Ihmiskunnan yhteisiä voimavaroja tulisi suunnata asuinpaikkojen suunnitteluun, rakentamistapojen kehittämiseen, tutkimukseen ja tiedottamiseen. Jopa avaruustutkimuksen voimavarat tulisi keskittää ensisijaisesti meteoriittien torjumiseen. Sellaiselle toiminnalle, joka mahdollistaa inhimillisen elämän säilymisen mahdollisimman pitkään tällä ainutlaatuisella planeetalla, tulisi antaa varaukseton tuki niin uskonnollisista, materialistisista kuin poliittiisista tai mistä tahansa näkökulmista.

 

  

Vauhtisokeus - ihmiskunnan vitsaus?

Ihminen lienee maapallon edistyksellisin olento, kun mittapuuna käytetään aivotoimintojen monipuolisuutta. Tuhansien vuosien kuluessa ihminen on oppinut käyttämään hyväkseen lähes kaikkia mahdollisuuksia, mitä planeetta vain tarjoaa. Siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi yleisesti hyväksyttävänä periaatteena pidetään vahvimman oikeutta, jonka käsityksen ihmiskunta jakaa myös eläin- ja kasvikunnan kanssa. Ero on vain siinä, että ihmiskunta ei tyydy elämään luonnon ehdoilla.

Ihminen on tosin kehittänyt kansainvälisen oikeusjärjestelmän, jolla se pyrkii yhtenäistämään valtioiden oikeusperiaatteita. Ihminen on myös saanut aikaan kansainvälisen kauppaoikeuden, jolla se pyrkii välttämään ongelmia markkinoiden hyödyntämisessä, ja Geneven sopimuksen, jonka avulla se pyrkii edistämään humanitääristen ihmisarvojen kunnioittamista. Kuitenkin pääpaino on sotilaallisen kyvykkyyden kehittämisessä.

Lopulta pääoman ja tuottavuuden jatkuva lisääminen koneoppimisen menetelmillä johtaa kuitenkin inhimillisen ajattelunopeuden ylittymiseen - ja loppujen lopulta myös tavallisen ihmisen koko arkisen elämän tekoälyn ohjaukseen - niin sodan kuin rauhan aikana.