Helsingin musiikkitalossa 11.10.2024 taltioidun Pjotr Tshaikovskin sinfonian nro 4 esittelyssä mainittiin vai kuulinko väärin, että sinfonian finaaliin kätkeytyisi kansanlaulu! Joka tapauksessa herkistin kuuloani ja tosiaan kansanlauluun sopiva toisto sieltä löytyikin: Daa - daa - da - daa - da .... daa - daa - da - daa - da!
Mieleeni palautui kesäinen kävely Haapsalun vanhassa kaupungissa. Olin ohittanut talon Rüütli nro 4, jonka seinässä olevassa kyltissä luki, että Pietari Suuri oli majaillut talossa vuonna 1715. Jatkoin matkaani ja pysähdyin Suur-Mere nro 11 kohdalle. Olin etukäteen selvitellyt tietoa, jonka mukaan 27-vuotias Moskovan konservatorion opettaja Pjotr Tshaikovski oli veljiensä Anatolin ja Modestin kanssa viettänyt kesälomaa Haapsalussa ja asustanut juuri tällä paikalla sijainneen puutarhan ympäröimässä pienessä talossa vuonna 1867. Talo oli sittemmin purettu, jonka jälkeen paikalla ollutta toista taloa oli esitelty Pjotr Tshaikovskin kesäpaikkana, kunnes se oli tuhoutunut tulipalossa. Nykyisin on jäljellä vain tieto kesäpaikan sijainnista. No, joka tapauksessa saatoin todeta, että pihapiiristä on ollut lyhyehkö kävelymatka meren äärelle sekä etelään että pohjoiseen avautuvalle rannalle.
Erään tarinan mukaan Pjotr nautti kauniista auringonnousuista ja toisen tarinan mukaan kauniista auringonlaskuista. Oman havaintoni perusteella saatoin todeta, että eteläranta tarjosi parhaat mahdollisuudet sekä auringon nousun että laskun seuraamiseen. Tuntui oudolta, että suuren säveltäjän muistomerkki oli pystytetty pohjoisrannalle, jossa Saarenmaan dolomiitista tehty puistonpenkin muotoinen teos luo katsojalle tunteen, että säveltäjä olisi mieluiten tuijotellut kohti pohjoista. Erään tiedon mukaan hän tosin olisi halunnut tehdä vierailun silloisen Suomen suuriruhtinaskuntaan, mutta matkabudjetti riitti vain käyntiin Imatrankoskella.
Haapsalun opastaulussa kerrotaan edelleen tarinaa siitä, miten Pjotr oli kävelyretkellään kuullut pienen tytön lauleskelevan haikeata kansanlaulua, jonka säveltäjä olisi kiireesti nuotittanut muistioonsa ja vuosikymmeniä myöhemmin kätkenyt laulun säveliä kuudennen sinfoniansa finaaliosaan.
Oliko tuo virolaistyttö laulellut kansanlaulua Kallis Mari? Asiaan olisi helpompi ottaa kantaa, jos laulua kuulisi vaikkapa nykymuodossa esitettävän tai jostakin olisi saatavissa vaikkapa laulun sanat. Eräässä videossa kaksi neitosta soittaa sävelmää, joka voisi olla Kallis Mari? Videossa lienee kuitenkin kysymys pienestä aluksesta, joka tekee huvimatkoja eteläisen rannan pienestä laiturista ja huvialuksen nimi on kuinkas muuta kuin Kallis Mari!
Hyviä perusteita saattaa löytyä, mutta myös ihmeelliseltä tuntuu, jos kansanlaulua koskevat muistiinpanot kätkeytyisivät 26 vuotta myöhemmin ja vain muutama päivä ennen säveltäjän kuolemaa ensiesityksensä saaneeseen kuudenteen eli pateettiseen sinfoniaan. Sen sijaan kansanlaulua muistuttava sävelkulku voisi hyvinkin elää Tshaikovskin neljännessä sinfoniassa, jonka hän sävelsi kymmenkunta vuotta Haapsalussa viettämänsä kesän jälkeen...
