Kuin tuhka tuuleen

Euroopan uniolta häviää vuosittain satoja miljoonia euroja. Nyt pimeitä rahavirtoja yritetään padota rakentamalla unioniin riippumatonta syyttäjänvirastoa EPPOa (European Public Prosecutor´s Office).       Uusi virasto on kuluvan kuukauden aikana aloittanut toimintansa ja sen tavoitteena on tutkia Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia. Unionin 22 jäsenmaalla on jo pienempi tai suurempi edustus virastossa. Italialla ja Saksalla on eniten edustajia, viidellä maalla ei lainkaan. Eräänä syynä jäsenmaiden nihkeyteen perustaa syyttäjänvirkoja sanotaan olevan, että kyseisillä mailla ei ole riittävästi näyttöä syytekynnyksen ylittävistä talousrikoksista! Toisena syynä lienee hakijoiden puute.

Viraston toivotaan entistä tehokkaammin puuttuvan Euroopan unionin alueella tapahtuviin  avustuspetoksiin, korruptioon ja arvonlisäveropetoksiin. Paikallisten syyttäjien ajamat jutut jämähtävät jossakin tutkinnan vaiheessa paikallisten viranomaisten käsittelyyn eivätkä koskaan päädy oikeuskäsittelyyn asti. Isot jutut ovatkin usein mafian pyörittämiä alv-veropetoskuvioita, joiden tutkinnasta saattaa seurata jännitteitä ja uhkauksia.

EPPO on itsenäinen virasto, joka johtaa rikosten tutkimista. Se vastaa myös syytteen nostamisesta. Tämän uskotaan helpottavan syyttäjien työtä, kun heillä ei ole linkkiä omaan maahan. Tässä vaiheessa Suomella on virastossa yhden syyttäjän edustus.

SOTE velvoittaa

Suomen kuntavaalit kesäkuussa 2021 eivät innostaneet kaikkia äänestäjiä lähtemään vaaliuurnille. Äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alhaiseksi. Keskeinen vaaliteema oli SOTE-uudistus, jonka tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon organisointia siten, että se tarjoaa kaikille  yhteiskunnan jäsenille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Eduskunnassa nykyiset hallituspuolueet ajoivat vuosikausia valmisteltua uudistusta voimallisesti. Sen sijaan opposition piirissä uudistusta alettiin vastustaa. Uudistuksen väitettiin olevan kallis eikä sillä uskottu päästävän asetettuihin tavoitteisiin.

Eduskunnassa hallituspuolueiden ja opposition voimasuhteet ovat kolmen vuoden takaisten eduskuntavaalien perua ja SOTE-uudistusta koskevat lait tulivat hyväksytyiksi hallituspuolueiden selvän enemmistön tuellla. Sen sijaan tuoreissa kuntavaaleissa eduskunnan oppositiopuolueet saivat tällä kertaa selvän vaalivoiton. Voimasuhteet kääntyvätkin monissa kunnissa oikeiston eduksi.

Kuntavaalien tulos velvoittaa nyt oikeistopuolueita harjoittamaan juuri sellaista tarkkaa ja tuloksellista kunnallispolitiikkaa, jota myös hallitus kunnilta edellyttää. Oikeiston pitää nyt osoittaa, että se pystyy kunnallisessa päätöksenteossa huolehtimaan juuri niistä asioista, joita se valtakunnallisessa oppositiopolitiikassaan uskoi SOTE-uudistuksen heikentävän.

Ajatteleva kansa on sanonut sanansa. Nekin, jotka eivät äänestäneet tekivät tilaa uusille olosuhteille. Poliitikkojen toisiaan syyttelevä teatteri ei kansanvaltaa murenna. Toimivassa demokratiassa piilee politikointia suurempia ulottuvuuksia.

Sivukonttorin kesägalleria 2021

Toinen koronavuosi on menossa ja toivo paremmasta elää. Ihmiskunta on kehittynyt huimasti, kun on päästy meri-, maantie- ja junarosvojen ajoista digirosvojen aikakauteen. Väenpaljous on luonut käsittämättömän suuret huumemarkkinat ja kaiken kattavat rahapelikasinot ja bordelliketjut. Armeijoilla on käytössään silmittömän järeät tuhoaseet. Uskonnot ovat sirpaloituneet yhä pienemmiksi kuppikunniksi.

Takaisin luontoon -ajatuksista on päästy luonnon monimuotoisuuden varjelemis -ajatuksiin. Ajatushattarat purjehtivat kuin kauniin päivän poutapilvet sinisellä taivaalla. Toimintaa vetävät jatkuvan kasvun ja kestävän kehityksen vankkurit. Hyvinvointi ja omaisuudet kasautuvat niille, jotka puolustavat asemiaan vapauden lippua heiluttaen. Köyhyys ja kurjuus kasautuvat niille, jotka näkevät ainoana mahdollisuutenaan veljeyden ja tasa-arvoisuuden haaveen.

Kaikeksi onneksi onnellisuus piilee taiteessa, huumorissa ja unelmissa. Ne ovat tarjolla kaikille, jotka jaksavat hymyillä ja ajatella positiivisesti.

 

Äänestysoikeudet valinkauhassa

Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmässä on tehty selvitys kaksoiskuntalaisuuden vaikutuksesta muun muassa palveluihin, verotukseen, kuntalaisten osallistumiseen, äänioikeuteen ja vaalikelpoisuuteen. Äänioikeutta olisi hyvä selvittää myös ulkosuomalaisten osalta.

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa, kansanäänestyksessä ja Euroopan parlamentin vaaleissa. 

Jokaisella Suomen kansalaisella ja myös maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä.

Ulkosuomalaiset eli ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut ovat äänioikeutettuja vain eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa, mutta eivät kuntavaaleissa.

Millainen voimavara Suomen kunnille ulkosuomalaiset voisivat olla? Ainakin kuntalaiset voisivat luottaa siihen, että ulkosuomalaiset haluaisivat vaikuttaa heidän itsensä valitseman kunnan hyvinvointipalvelujen kehittämiseen siinäkin tapauksessa, että heitä ei kuntaan tulisikaan.

Vuonna 2010 ulkosuomalaisia oli noin 780 000. Eduskuntavaalien aikaan vuonna 2019 heistä äänioikeutettuja oli yli 254 000, joista äänioikeuttaan käytti 41 127. Eri puolilla maailmaa 86:ssa maassa asuvia ulkosuomalaisia äänestäjiä oli yli 5 500 enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Heidän kohdallaan myös äänestysprosentti oli suurempi kuin kotimaassa äänestäneiden.

Jossakin vaiheessa osa ulkosuomalaisista palaa kuitenkin Suomeen ja kunnat saavat heistä uutta värikkyyttä ja elinvoimaa. Äänioikeus saattaisi lisätä kiinnostusta paluumuuttoon.

Jatkuvan kasvun ja kestävän kehityksen ongelma

Jatkuva kasvu edellyttää kestävää kehitystä, mikä on välttämätöntä samalla tavalla kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen. Näitä välttämättömyyksiä voidaan kuitenkin ohjata vain osittain, sillä köyhyysrajan tuntumaan ja sen alapuolelle jäävän väestön jatkuvaa kasvua ei voida kestävän kehityksen avulla hillitä eikä ilmastonmuutosta hillitsemällä hallita.

Ihmiskunnan koko kirjoitetun historian ajan väestö on elänyt jakautuneena ryhmiin pyramidien huippuilla, keskiosissa ja kantaosissa. Pienet yläosat ovat hallinneet, suuret keskiosat toimineet puskureina ja massiiviset kantaosat alustoina. Tämä pyramidien eri osien keskinäinen suhde näyttää olevan väestömäärästä riippumaton vakio. Siitä seuraa, ettei jatkuvalla kasvulla ja kestävällä kehityksellä voida onnistua luomaan sellaista yhteiskuntamuotoa, jossa kaikkien ihmisten keskinäinen tasa-arvo toteutuisi.

Oletettavaa on, että historia tulee toistamaan itseään käänteisessä järjestyksessä: Syvien vesien putkieliöiden todellisuudesta on tultu vesieläinten monimuotoisuuteen ja siitä on kehitys laajentunut lentäviin ja maalla mateleviin olentoihin. Nyt edessämme häämöttää matka takaisin syvien vesien todellisuuteen,  josta sitten aikanaan tapahtuu paluu maanpäälliseen elämään ja taas päinvastoin. Edestakaista liikettä kehityksessä on tapahtunut satojen tuhansien vuosien kuluessa ja sama liike jatkuu niin kauan kuin elämä maapallolla muodossa tai toisessa on mahdollista. Tätä kehitystä ohjaavat mannerlaattojen törmäykset maanjäristyksineen, tulivuorenpurkaukset auringonvalon peittävine tuhkapilvineen ja erikokoisten meteoriittien törmäykset.

Ihmiskunnan kannalta paratiisi tarkoittaa koko maapalloa niin kauan kuin se on ihmisen kaltaiselle olennolle elinkelpoinen. Paratiisilliset elinolot ja olosuhteet ovat nyt ja tässä. Jatkuva kasvu, kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä voivat parhaimmillaan ja  erittäin rajatulla aikajanalla tarjota hyvät elinolot vain pienelle murto-osalle koko maapallon väestöstä.

Ikivanhaa venäläistä viisautta

Älä tappele vahvan kanssa, älä rikkaan kanssa oikeutta käy.

Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Totuus on hyvä, onnellinen elämä parempi.

Jos tietäisi mihin kaatuu, heinäähän siihen levittäisi.

Oma paita minua lähinnä.

Jos teillä menee huonosti, se kyllä meille sopii.

Ei kärsivällisyys pahasta ole, olisipa vain jotain odotettavaa.

Kiire sopii vain kärpästä pyydystäessä.

Tsaari kaukana, Jumala korkealla.

Vielä on toivoa, vaikka paljon on menetetty

Vielä toissa kesänä elimme maailmassa, jossa olimme tottuneet elämään 70 vuoden ajan. Se oli ihana, kaunis maailma. Sota-ajan eläneet vanhempamme nauttivat täysin rinnoin rauhan ajasta. Sotien tuhot oli korjattu. Veteraanit saivat osakseen kunnioitusta. Eurooppa oli rakennettu uudelleen. Sotia käytiin muualla maailmassa. Ydinsodan mahdollisuuteen oli totuttu. Välimeren hiekkarannat houkuttelivat. Matkailu suuntautui yhä eksoottisempiin kohteisiin, vaikka Suomessakin oli tarjolla kaikkea yllin kyllin.

Vähitellen uhkakuvia alkoi ilmaantua pilvettömälle taivaalle. Köyhien maiden ahdinko alkoi saada kansainvaelluksen piirteitä ja ääriainesten toiminta kasvoi kansainväliseksi terrorismiksi. Luonnonmullistusten lisääntyminen nähtiin merkkinä ilmastonmuutoksesta huonoon suuntaan. Sotia käytiin alueilla, joilla taudit kaikenlaisen kurjuuden keskellä pahiten rehottivat.  Rikollisuus, huumeet, piittaamattomuus ja ääriajattelu nousivat näkyviksi. Lopulta pelätty pandemia teki sen, mitä oli aavisteltu pitkään ja joka iski suoraan paratiisiin.

 

Vielä ei ole kaikkea menetetty. Vielä on toivoa jäljellä, mutta ajatusten, tekojen ja tavoitteiden on muututtava paljon. Helppoa tietä ei ole eikä paluuta entiseen. On löydettävä uusi normaali,  joka antaa jokaiselle edes jotakin. Oli se sitten uskoa tai toivoa tai rakkautta tai pala leipää.