Itsekin olen monia asioita miettiessäni uskonut olleeni oikeassa, mutta kuitenkin - jälkeenpäin ajatellen - olen sittenkin ollut väärässä. Luullakseni ihminen vaeltaa useammin harhaisissa kuvitelmissa kuin todellisuudessa. Ihminen haluaa olla myönteinen ja kokea kielteiset tapahtumat siten, että ne siis pahimmassakin tapauksessa johtavat myönteiseen lopputulokseen.
Silkka propaganda pystyy muokkaamaan ihmisen maailmankuvan niin luonnolliseen muotoon, ettei virtuaalimaailmaan virittynyt pääkoppa enää pysty tekemään eroa propagandan ja omaan havainnointiin perustuvan todellisuuden välillä. Kaupallinen mainonta luo ideoita ja ylläpitää mielikuvia, joiden alle yksilön itsenäiset havainnot hukkuvat. Jopa kansansuosikiksi voidaan nousta hyväksikäyttäjän ehdoilla, vaikka yleisö itse uskoo löytäneensä idolin, joka pystyy tuottamaan ainutkertaisia elämyksiä.
Myönteiseen lopputulokseen päästäksemme meidän tulee olla valppaita ja vaihtaa näkemyksiämme sitä mukaa kuin tilanteet vaihtuvat tai tie nousee pystyyn ja voimat loppuvat. Ajopuunkin on helppo valita tiensä, vaikka sillä ei ole aivoja, jotka varoittaisivat vaaroista ja antaisivat neuvoja parhaista reiteistä.
Yhden ihmisen ei tarvitse tietää ja hallita kaikkea mitä maailmassa tapahtuu, eikä se ole mahdollistakaan, vaikka nykytekniikka tekee sen näennäisesti mahdolliseksi. Tosiasiassa ihmisyksilön hallinnassa olevien asioiden määrä pysyy suhteellisen vakiona, vaikka muutoksessa oleva elinpiiri monipuolistuu kiihtyvällä vauhdilla. Taistelua käydään siitä, kuka saa eniten, eikä siitä mikä olisi yhteinen etu kaikkien kannalta. Yhteiselle sävelelle ei löydy säveltäjää, ei kapellimestaria, ei orkesteria eikä kuulijoita. Valtavirta vie edelleen siihen suuntaan, että aidosti tärkeätä on vain onnen onginta ja suosion kalastelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti