Maailmanpolitiikka tänään

Elämä maapallolla soljuu entiseen tapaan. Egyptin faaraoiden ja niitäkin aikaisempien dynastioiden aikana sotia käytiin jatkuvasti ympäri maapalloa. Silloin eläneet ihmiset eivät kuitenkaan saaneet niistä mitään tietoa, koska mannertenvälisiä liikenneyhteyksiä ei ollut. Maapalloa pidettiin pannukakkuna  ja nopeinta tiedonvälitystä edustivat savumerkit ja hevoslähetit. Jopa Rooman keisarikuntaa pidettiin maailmanvaltana, vaikka purjehdustaidon kehittyminen oli alkanut antaa vinkkejä monin verroin suuremmasta maailmasta.

Vuosituhansien ajan ihmismassojen hallinnasta ovat edelleenkin riidelleet vallanperijät ja vallantavoittelijat. Ruumiillista voimaa ja henkistä alttiutta vaativat työt on aina hoidettu orja-, halpa- ja vankityövoimalla. Niiden rinnalle ovat syntyneet myös matalapalkka- , osa-aika-, sivutyö- ja sivutoimimahdollisuudet. Lopulta fyysisen ja henkisen työnteon korvaajaksi on nousemassa teknisen kehityksen luoma uusi malli ja maailmankuva. Ongelmaksi on jäänyt ihmiskunnan valtavaksi kasvanut koko ja sen hallitseminen.

Perimmäisenä syynä hallinnollisiin kahnauksiin ovat aina olleet luonnonrikkauksien valtaaminen ja hallinta. Tänä päivänä ollaan huolissaan luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Ymmärretään, ettei asuttavana ole ääretön pannukakku eikä laajeneva pallo.
Ymmärryksen ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt, miten muulla tavoin voitaisiin edes väliaikaisesti muuttaa vuosituhansia jatkunutta käsitystä siitä, että ainoa keino vallassa pysymiseen, vallantavoitteluun ja rikkauksien saavuttamiseen on sotakoneiston kehittäminen ja jatkuva sotiminen.

Kolme pointtia

Hongkong on Kiinan erityishallintoalue Helmijoen suistoalueella Etelä-Kiinan merellä. Hongkong on yksi maailman tärkeimmistä kansainvälisen talouden keskuksista. Hongkongin väkiluku on yli 7 miljoonaa ja elintason nousu kuuluu maailman nopeimpiin. Viralliset kielet ovat kiina ja englanti - yleiskielinä lukuisat variaatiot.

Singapore on yli 5 miljoonan asukkaan itsenäinen tasavalta. Se sijaitsee Malakan niemimaan eteläkärjessä ja on Kaakkois-Aasian huomattavin satamakaupunki. Maan talous perustuu kauppaan, jatkojalostusteollisuuteen ja pankkitoimintaan. Viralliset kielet ovat englanti, jota myös enemmistö puhuu, sekä mandariinikiina, malaiji ja tamili.

Suomi-Finland on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa. Suomen rajanaapureita ovat idässä Venäjä, pohjoisessa Norja ja lännessä Ruotsi. Lähin naapurivaltio Suomenlahden eteläpuolella on Viro. Suomi on viime vuosien mielipidemittausten perusteella luokiteltu maailman onnellisimmaksi valtioksi. Suomen asukasluku on yli 5 miljoonaa. Maan viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta virallisten kielten rinnalle on noussut englanti, jota puhutaan yleisemmin kuin muita eurooppalaisia kieliä.

On näitä asioita mietitty

Itsekin olen monia asioita miettiessäni uskonut olleeni oikeassa, mutta kuitenkin - jälkeenpäin ajatellen - olen sittenkin ollut väärässä. Luullakseni ihminen vaeltaa useammin harhaisissa kuvitelmissa kuin todellisuudessa. Ihminen haluaa olla myönteinen ja kokea kielteiset tapahtumat siten, että ne siis pahimmassakin tapauksessa johtavat myönteiseen lopputulokseen.

Silkka propaganda pystyy muokkaamaan ihmisen maailmankuvan niin luonnolliseen muotoon, ettei virtuaalimaailmaan virittynyt pääkoppa enää pysty tekemään eroa propagandan ja omaan havainnointiin perustuvan todellisuuden välillä. Kaupallinen mainonta luo ideoita ja ylläpitää mielikuvia, joiden alle yksilön itsenäiset havainnot hukkuvat. Jopa kansansuosikiksi voidaan nousta hyväksikäyttäjän ehdoilla, vaikka yleisö itse uskoo löytäneensä idolin, joka pystyy tuottamaan ainutkertaisia elämyksiä.

Myönteiseen lopputulokseen päästäksemme meidän tulee olla valppaita ja vaihtaa näkemyksiämme sitä mukaa kuin tilanteet vaihtuvat tai tie nousee pystyyn ja voimat loppuvat. Ajopuunkin on helppo valita tiensä, vaikka sillä ei ole aivoja, jotka varoittaisivat vaaroista ja antaisivat neuvoja parhaista reiteistä.

Yhden ihmisen ei tarvitse tietää ja hallita kaikkea mitä maailmassa tapahtuu, eikä se ole mahdollistakaan, vaikka nykytekniikka tekee sen näennäisesti mahdolliseksi. Tosiasiassa ihmisyksilön hallinnassa olevien asioiden määrä pysyy suhteellisen vakiona, vaikka muutoksessa oleva elinpiiri  monipuolistuu kiihtyvällä vauhdilla. Taistelua käydään siitä, kuka saa eniten, eikä siitä mikä olisi yhteinen etu kaikkien kannalta. Yhteiselle sävelelle ei löydy säveltäjää, ei kapellimestaria, ei orkesteria eikä kuulijoita. Valtavirta vie edelleen siihen suuntaan, että aidosti tärkeätä on vain onnen onginta ja suosion kalastelu.