Elämä maapallolla soljuu entiseen tapaan. Egyptin faaraoiden ja niitäkin aikaisempien dynastioiden aikana sotia käytiin jatkuvasti ympäri maapalloa. Silloin eläneet ihmiset eivät kuitenkaan saaneet niistä mitään tietoa, koska mannertenvälisiä liikenneyhteyksiä ei ollut. Maapalloa pidettiin pannukakkuna ja nopeinta tiedonvälitystä edustivat savumerkit ja hevoslähetit. Jopa Rooman keisarikuntaa pidettiin maailmanvaltana, vaikka purjehdustaidon kehittyminen oli alkanut antaa vinkkejä monin verroin suuremmasta maailmasta.
Vuosituhansien ajan ihmismassojen hallinnasta ovat edelleenkin riidelleet vallanperijät ja vallantavoittelijat. Ruumiillista voimaa ja henkistä alttiutta vaativat työt on aina hoidettu orja-, halpa- ja vankityövoimalla. Niiden rinnalle ovat syntyneet myös matalapalkka- , osa-aika-, sivutyö- ja sivutoimimahdollisuudet. Lopulta fyysisen ja henkisen työnteon korvaajaksi on nousemassa teknisen kehityksen luoma uusi malli ja maailmankuva. Ongelmaksi on jäänyt ihmiskunnan valtavaksi kasvanut koko ja sen hallitseminen.
Perimmäisenä syynä hallinnollisiin kahnauksiin ovat aina olleet luonnonrikkauksien valtaaminen ja hallinta. Tänä päivänä ollaan huolissaan luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Ymmärretään, ettei asuttavana ole ääretön pannukakku eikä laajeneva pallo.
Ymmärryksen ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt, miten muulla tavoin voitaisiin edes väliaikaisesti muuttaa vuosituhansia jatkunutta käsitystä siitä, että ainoa keino vallassa pysymiseen, vallantavoitteluun ja rikkauksien saavuttamiseen on sotakoneiston kehittäminen ja jatkuva sotiminen.